Meininki kohdallaan! – Diablo päätti keikkavuotensa hurmoksessa

Diablo - Yo-Talo, Tampere - 17.12.2022
18.12.2022 17:57

Diablo Brothersin perustukset valettiin kalajokiseen ja vähän myöhemmin pirkanmaalaiseen syteen ja saveen armon vuonna 1995. Diablo Brothersin ensimmäinen esiintyminen taas tapahtui Kauhajoen Nummirockissa juhannuksena 1997. Esikoisrykäisystä on nyt vierähtänyt hieman reilu neljännesvuosisata.
Kukaan ei ole tainnut laskea Diabloksi nimensä jo ammoisina aikoina lyhentäneen orkesterin esiintymisten kokonaismäärää, mutta melko monta niitä on joka tapauksessa jäänyt taakse. Alle/yllekirjoittanut on nähnyt jokusenkin railakkaan D-rykäisyn, mutta täytyy silti sanoa, että voihan pojat, tytöt ja kaikki muutkin… Nyt on nimittäin niin, että Diablon 100-minuuttinen konsertti Tampereen maineikkaalla Yo-Talolla 17. joulukuuta 2022 jää historiankirjoihin eräänä orkesterin väkevimpänä esiintymisenä kautta aikojen.

Mitään tai mikään ei jäänyt puolitiehen, sillä ihan kaikki oli kohdallaan. Aloitetaan yleisöstä: tupa oli myyty ihan helvetillisen täyteen jo hyvissä ajoin ennakkoon, ja pääsylipun lunastaneet olivatkin lähteneet liikkeelle todellisella juhlamielellä. Nyrkit nousivat innokkaasti kohti kattoa ensitahdeista alkaen, kappaleiden sanat olivat suurimmalla osalla täysin hallussa ja leveät hymyt olivat hirvittävän herkässä.
Silloin tällöin konserttitilanteessa tulee selittämättömän vahva tunne, että paikalle löytänyt yleisö todellakin rakastaa – siis RAKASTAA – lavalla taituroivaa yhtyettä, ja juuri tällainen fiilis täytti Yo-Talon jokaisen sopukan joulukuisena lauantai-iltana. Ikään kuin tiivis porukka olisi toivottanut Diablon avosylin kotiin pitkästä aikaa – ja toki siitä tavallaan olikin kyse.
Niin, miksi helvetissä ei olisi rakastanut! Diablo nimittäin pisti todellakin parastaan, ja latoi tiskiin loistavan When All The Rivers Are Silent -levytyksensä (2022) ässäraitojen lisäksi raskaiden takavuosien marinoimia vanhempia bravuureita. Soundit ja valot olivat täysin paikallaan – kuten myös Diablon herrojen yksilösuoritukset.


Tyylikkään rumpali Heikki Malmbergin kellontarkkaa työskentelyä ei ole taidettu moittia koskaan, eikä sille tielle tietenkään lähdetä nytkään. Alataajuuksista vastaava Aadolf Virtanen on edelleenkin showmies vaikka vertaa. Entä sitten Diablo-biisien selkäranka, soolokitaristi Marko ”Kugel” Utriainen? Loistavaa soittoa ja tyylikästä esiintymistä taas kerran.
Ja olihan siellä estradilla myös Rainer Nygård. Laulaja-kitaristi kaivoi hihoistaan taas kerran hykerryttäviä välispiikkejä, ja tällä kerralla kunniansa kuulivat muun muassa eräs naapurimaan Vladimir ja kaikenlaiset muutkin ”rötösherrat” – ja Nivala. Mutta ei siitä sen enempää. Tietenkin myös kappaleiden varsinaiset esittelyt olivat tuttuakin tutumpaa ”Ranea”: Symbol Of Eternity sai lähtöpotkun persuuksille ”nyt ei mennä Teiskoon vaan Henry Theelin maille” -spiikistä, kun taas ”ensimmäisen kerran noin viiteentoista vuoteen – treenaamatta – soitettu” C22 lähti liikkeelle lauseparilla: ”Onko teillä biisi halussa? Meillä ei ole!” (Sivuhuomautuksena: kyllä se oli hallussa myös yhtyeellä).


”Oltiin täällä edellisen kerran muistaakseni soittamassa vuonna 2006, ja meininki oli kyllä todella kohdallaan… Mutta täytyy sanoa, että tänään se meininki on vähintäänkin yhtä kohdallaan! Tampere, kiitoksia kaikille ihan helvetisti!”
Nämä setin loppupuolen spiikit kertovat aika paljon. Diablon kahden edellisen Yo-Talon-keikan väliin jäi tosiaan viitisentoista vuotta – siinä ajassa sakeaa vettä on ehtinyt virrata niin Tammerkoskessa kuin Kalajoen särkkien edustallakin jonkun verran – mutta siitä huolimatta jo 22 vuotta samalla kokoonpanolla soittanut bändi tuntuu vain parantavan juoksuaan. Tämä huikea Yo-Talon-keikka toimii tästä täysin kiistämättömänä todisteena.
Eihän tässä osaa enää muuta sanoa kuin että voi perkele!

Teksti ja kuvat: Timo Isoaho

Lisää luettavaa