VARIOUS ARTISTS: Ska Down Jamaica Way Volume 1-4

Trojanin vanhan jamaikalaiskatalogin menestys kiehtoo muitakin yhtiöitä. Warner on saanut oikeudet jamaikankiinalaisen Justin Yapin Top-Deck-studion tuotantoon. Yap levytti pääosin samoja artisteja kuin Duke Reid Trojanille, Lee Perry Upsetter-merkilleen, Coxsone Dodd Channel Onella tai Prince Buster omalla tahollaan. Tosin vain vuosina 1962-64. Sen jälkeen Yap mastereineen muutti USAan ja päätyi taksikuskiksi New Yorkiin.

Yap maksoi muusikoille levytyskelpoisesta kappaleesta tuplasti sen, mitä kilpailijansa ja antoi näiden, vallitsevasta tavasta poiketen, ottaa kappaleesta useita sovitusta ja rytmiä kehitteleviä ottoja. Lukuunottamatta Perryn tai Busterin kaltaisia tuottajia, jotka itse lauloivat/soittivat, tuottaja ei Jamaikalla useinkaan sanottavasti vaikuttanut levyn soundiin, vaan oli lähinnä rahoittaja ja näin lopullinen pomo. Käytännössä varsinkin Skatalitesin urkuri Jackie Mittoo, pasunisti Don Drummond ja tenoristi Tommy McCook tuottivat läjittäin levyjä, joiden tuottajaksi merkittiin joku toinen.

Nämä neljä erillistä cd:tä hyödyntävät ottojen määrää. Eri volyymit siis sisältävät osittain saman sävelmän eri ottoja, joiden erot usein ovat hyvin pieniä. Levyjen merkittävin ero onkin siinä, että Vol. 1 keskittyy vain Skatalitesiin. Muillakin osilla kuullaan silti tätä skan tehopakkausta, koska se säesti lukemattomia artisteja vähän eri kokoonpanoilla ja levytti myös soittajien nimellä. Yllämainittujen lisäksi solisteina toimivat tenoristi Roland Alphonso ja trumpetisti Johnny Moore.

Ajan tapaan yhdysvaltalaisen R&B:in/doowopin leimaamalla laulupuolella löytyy varhain kuolleen gospel-soulahtavan Jackie Opelin ja yhä toimivan B.B. Seatonin (Bibby & The Astronauts) lisäksi hämärämpiä tapauksia, kuten Joe G. Henry, The Schoolboys tai Jimmy McCracklin, josta kansitekstitkään eivät pysty kertomaan mitään. Äänentoisto vaihtelee rupisesta (masterin puutteessa äänitetty kuluneelta vinyyliltä) kohtuullisen kautta hyvään (Yapin pari jälkiäänitystä 80-luvulta).

Vain himofriikki tarvitsee kaikki neljä levyä. Kohtuullisempi harrastaja selviää hyvin yhdellä näistä keskenään tasalaatuisista kokoelmista.