Haastattelu: Paluu tyhjyyteen – Shape of Despairin uutuus on murskaava muotokuva epätoivosta

Funeral doom -yhtye Shape of Despair ei pidä kiirettä sen paremmin kappaleissaan kuin studiohommissa. Kokoonpanon uusin albumi Return to the Void julkaistiin helmikuussa, ja sitä edellinen levy ilmestyi 2016. Timo Isoaho jututti yhtyettä Soundiin 2/22.
21.3.2022 12:48

Melankolisten tunnelmien kiistattomana mestarina tunnettu funeral doom -pioneeri Shape Of Despair ei ole pitänyt kiirettä viime vuosina – niin, kuinkapa muutenkaan.

Nyt, valkoisena hohtavan pakkastalven hiljalleen väistyessä, on kuitenkin saavuttu siihen kylmiä väristyksiä selkäpiihin tuovaan hetkeen, kun pitkissä varjoissa viihtyvä sekstetti tarjoaa seuraajan vuonna 2015 ilmestyneelle Monotony Fields -järkäleelle.

– Aloin kirjoittaa tuoreen Return To The Void -albumin materiaalia talvella 2016. Ensimmäiseksi syntyi levyn avaava nimikappale, toisena muotonsa sai kakkosbiisi Dissolution ja niin edelleen, aloittaa kitaristikosketinsoittaja Jarno Salomaa.

– Näiden ensimmäisten sävelmien aikoihin hieman mietitytti, sillä uusi materiaali kuulosti aluksi turhankin primitiiviseltä ja myös yhtyeen alkuaikoihin viittaavalta. Ei mennyt kuitenkaan kauaa, kun tulin aivan toisiin ajatuksiin: ”Tämähän itse asiassa soundaa enemmän Shapelta kuin mikään!”

– Albumin valmisteluprosessi oli kaiken kaikkiaan pitkä, mutta toi myös Counting Hours -kokoonpanon The Will -debyyttialbumi. Toki myös muilla bändin jäsenillä on muita projekteja.

– Itse koen niin, että Return To The Void on Shape Of Despairin yhteisöllisin levy – jos näin asian voi edes ilmaista, sanoo puolestaan solisti Natalie Koskinen.

– Tällä kerralla jokainen yhtyeen jäsen oli mukana esimerkiksi sovittamisessa, eivätkä kaikki hommat kaatuneet pelkästään Jarnon harteille. Ja jos katsotaan tarkemmin esimerkiksi lauluja, niin tällä kerralla melodioista tuli monipuolisempia ja biiseistä löytyy paljon erilaisia sävyjä, eikä suinkaan pelkkää monotonisuutta.

Alleviivaako albumin otsikko Return To The Void nimenomaan paluuta kohti menneitä aikoja ja tunnelmia?

– Se toimi levyn työnimenä pitkään. Mietimme toki muitakin vaihtoehtoja, mutta päädyimme kuitenkin käyttämään Return To The Voidia, sillä se kuvastaa albumikokonaisuutta ja bändin yleistä tilannetta varsin osuvasti, sanoo laulaja Henri Koivula.

– Kuten jo sanottua, musiikin sävyistä voi löytää joitakin yhtymäkohtia yhtyeen varhaiseen taipaleeseen liittyen, mutta paluuta tehdään muillakin tavoilla. Nythän on nimittäin tapahtunut sellaista, että Samu Ruotsalainen on palannut orkesterin riveihin muutaman vuoden sapattivapaan jälkeen.

Rumpali ottaa puheenvuoron.

– Kun duunikalenteri on tukossa ja pää täynnä kusta, tulee joskus tehtyä tyhmiä päätöksiä. Kun soitin Shape Of Despairin kanssa livenä edellisen kerran – siis vuonna 2015 –, olin noin 120-prosenttisen varma siitä, että lopetan kaikenlaisen soittamisen kokonaan ja myyn rummut pois. Kipinä ei jostain syystä kuitenkaan sammunut ihan kokonaan ja kun sitten Jarnon kanssa aloin varovasti viestitellä mahdollisesta paluusta setin taakse, peli oli aika pian selvä. Elämän kuohut toki saattoivat viedä hetkeksi erilleen, mutta musiikki yhdisti meidät uudelleen. Ihanaa!

Tulevasta on toki tällä hetkellä vaikea sanoa mitään vedenpitävää, mutta millaisia suunnitelmia Shape Of Despairilta löytyy esimerkiksi kuluvan vuoden varalle?

– Ajat ovat tietysti mitä ovat, aloittaa Koskinen.

– Tällä hetkellä lukkoon lyötyjä keikkoja ovat Tuska ja saksalainen Party.San-festivaali. Katsotaan, mitä muuta tulevaisuus tuo tullessaan.

No, ensi vuosi tuo tullessaan ainakin yhtyeen 25-vuotisjuhlat. Aiotteko juhlia?

– Emme ainakaan näillä näkymin, sanoo Salomaa.

– Tarkemmin ajatellen: voisimme ehkä miettiä jonkinlaisen erikoiskeikan tekemistä… Tai no, vielä tarkemmin ajatellen: eihän sellainen ole ollenkaan meidän juttu!

Teksti: Timo Isoaho
Haastattelu on julkaistu Soundissa 2/22.

Lisää luettavaa