Ikimuistoinen keikka, mutta nolosta syystä – Overkillin laulaja muistelee esitystään Motörheadin vieraana

Thrash metal -veteraani Overkillin laulaja Bobby ”Blitz” Ellsworth muistelee hieman menneitä Soundissa 4/23. Timo Isoaho toimittaa.
10.5.2023 11:15

Onko New Jerseyssä vuonna 1980 perustettu Overkill maailman ahkerin thrash metal -bändi? Jos katsotaan levytysten määrää, vastaus saattaa hyvinkin olla myönteinen. Overkillin tuore julkaisu Scorched on nimittäin amerikkalaisyhtyeen kahdeskymmenes studioalbumi.

– Kahdeskymmenes? Onpa niitä jo paljon! Onhan tuo kieltämättä hieno tasaluku, mutta se ei silti herätä minussa kovin kummoisia värähdyksiä. Lähinnä se kertoo minulle siitä, että seuraava tulee olemaan 21. levymme, naurahtaa laulaja Bobby ”Blitz” Ellsworth.

– Huomattavasti enemmän minua liikuttaa tietoisuus siitä, että Scorched on viimeinkin fanien ulottuvilla. Oli tietenkin omalla tavallaan hienoa, että meillä oli pandemiasulkujen takia runsaasti aikaa kirjoittaa uusia biisejä, mutta rajansa kaikella!

Milloin Scorchedin valmistelutyö sitten alkoi?

– Minäpä kerron. Overkill oli USA:n-kiertueella keväällä 2020, mutta jouduimme jättämään rundin kesken, kun kaikki paikat menivät yhtäkkiä kiinni koronan takia, sanoo Ellsworth.

– Saavuin kotiin 14. maaliskuuta. Yksikään poliitikko tai tiedemies ei tuntunut tietävän, mitä seuraavaksi tapahtuu, ja minua ahdisti aivan helvetisti. Mietin surkeana, että tähänkö tämä 40-vuotinen laulajan ura nyt päättyy? Seuraavaksi päätin, että minun täytyy sulkea nämä musertavat ajatukset mielestä, ja jatkaa elämää entiseen malliin – ilman kiertueita tietenkin. Aloin siis tehdä sanoituksia Overkillin seuraavalle albumille.

Lopulta kirjoitusurakka venyi. Ja sitten se venyi vähän lisää.

– Kun ensimmäinen nivaska oli valmiina, luin tekstit huolella läpi, ja ne olivat alusta loppuun synkkääkin synkempää lunastusta. Tässä vaiheessa maailmanlaajuinen pandemiatilanne oli kuitenkin jo helpottanut, ja myös oma fiilikseni oli paljon parempi verrattuna maaliskuuhun 2020. Aika pian tajusin, etten halua julkaista näin synkkiä tarinoita, sillä minä olen kuitenkin pohjimmiltani hyvinkin iloinen ja positiivinen tyyppi, Ellsworth nyökkää.

– Kirjoitin siis uudet sanoitukset. Ja arvaapa mitä? Maailma näytti taas vähän paremmalta paikalta, ja lopulta hylkäsin toisetkin tekstit. Vasta kolmannella kierroksella syntyi jälkeä, jonka takana pystyin seisomaan kirjoitusurakan jälkeenkin!

Scorched tuo Overkillin taas kerran Eurooppaan, mutta Suomen-keikkaa ei ole näköpiirissä ainakaan tämän tekstin kirjoitushetkellä.

– Osa tulevan rundin aikatauluista on työn alla, ja myös Skandinavian-keikat ovat suunnitteluasteella. Sen enempää en pysty sanomaan nyt, sanoo Ellsworth.

– On sanomattakin selvää, ettemme malta odottaa seuraavaa Suomen-konserttia. Soitimme takavuosina esimerkiksi Oulun Jalometallitapahtumassa, ja se oli aivan mahtava keikka.

Overkill on kiertänyt maailman lukemattomia kertoja. Mitkä rundit ovat jääneet mieleen lähtemättömällä tavalla?

– Ensimmäisenä tulee mieleen USA:n-kierros vuonna 1988. Me avasimme iltaman, Motörhead luukutti kakkosena ja pääesiintyjänä oli Slayer. Overkillin nimi on tietenkin napattu Motörheadin levystä, ja ennen rundia olin hieman huolissani, että mitähän Lemmy ja kumppanit ajattelevat meistä… No, huoli oli turha, sillä Motörheadin herrat olivat suunnattoman mukavia. He olivat myös äärimmäisen kovia bile-eläimiä, ja me yritimme pysyä parhaamme mukaan heidän tahdissaan!

Ellsworth nostaa esiin myös toisen Motörheadiin liittyvän muiston.

– Olimme Motörheadin kanssa Euroopassa vuonna 2007. Kiertue päättyi Berliiniin, ja Lemmy tuli kysymään ennen vetoa, että haluaisinko tulla lavalle vetämään Overkill-biisin heidän kanssaan? Totta kai minä halusin. Osaan Overkillin sanat vaikka unissani, mutta olin kuitenkin sen verran hermostunut, että ennen estradille kipuamista kirjoitin tussilla käteeni jokaisen säkeistön ensimmäisen sanan. Järkeilin homman niin, että mikäli jostain syystä unohdan lyriikat, pelastan tilanteen vilkaisemalla käteen rustattua ”muistilappua”, sanoo Ellsworth.

– Sitten tuli Overkillin vuoro, ja Lemmy viittoili minut laulamaan viereensä. Ja voi hemmetti… Hän huomasi käteeni kirjoitetut sanat. Mitä tapahtui? Lemmy karjui paikalle tulleelle jengille, että ”tämä saakelin jätkä ei muista Overkillin sanoituksia”. Naamani valahti kirkkaanpunaiseksi ja halusin vajota maan alle, mutta sen sijaan hyppäsin yleisön joukkoon ja poistuin paikalta porukan käsien kannattelemana!

Teksti: Timo Isoaho
Haastattelu on julkaistu Soundissa 4/23.

Lisää luettavaa