Muistokirjoitus: Trumpetisti Matti Riikonen oli turvallinen ja kiinnostava soittokaveri

Matti Riikonen Hannu Salama ja Vapaat Radikaalit -yhtyeen viimeisimmällä keikalla Sellosalissa 24.9.2020. (Kuva: Arttu Tolonen)

Jazz-trumpetisti Matti Riikonen kuoli 11.4.2021 68-vuotiaana. Tapiola Big Bandin perustajajäseniin lukeutuneen ja Edvard Vesala Sound & Furyssa soittaneen Riikosen trumpettia kuullaan myös Tuomari Nurmion Hullu puutarhuri -levyllä ja Ismo Alangon Kun Suomi putos puusta -levyllä. Ja monella muulla. Arttu Tolonen kirjoitti muistokirjoituksen ystävälleen ja soittokumppanilleen.

Luullakseni tapasin Matin ensimmäistä kertaa vuonna 2007. Tuotin ja äänitin tuolloin Hepa Halmeen kanssa levyä, josta tuli Halme Prospektin vuonna 2008 ilmestynyt debyyttilevy Prospektor. Levyllä soittaneista muusikoista koottiin saman niminen keikkaileva yhtye. Tästä alkoi oma kiinteä, näihin outoihin koronavuosiin saakka jatkunut yhteistyöni 11.4.2021 68-vuotiaana kuolleen jazz-trumpetistin Matti Riikosen kanssa.
.
Matilla oli tässä vaiheessa takanaan reilusti yli 30 vuotta soittajana eri yhtyeissä, kuten Edward Vesala Sound & Fury, Jorma Tapion Hugry Tribal Marching Band ja monissa muissa. Tämän lisäksi Matti oli läheinen yhteistyökumppani säveltäjille, kuten Iro Haarla ja Jukka Linkola, joiden teoksia Matti huolellisesti kirjoitti puhtaaksi.
.
Mutta minä en kirjoita tätä Matin pitkän ja monipuolisen uran vuoksi. Minä kirjoitan tätä itselleni, yhteisen matkamme vuoksi. Soitimme näinä vuosina yhdessä kuudella levyllä yhtyeissä Halme Prospekt ja Hannu Salama & Vapaat Radikaalit, mutta minulle merkittävämpiä olivat kuitenkin lukuisat keikat. Ne olivat oma matkani kollektiiviseen improvisointiin, joka oli jotain syvempää kuin vain solisti- tai soolovuoroja – Prospektin hyvinä iltoina se oli keskustelua ajassa ja hetkessä. Matti oli täydellinen matkakumppani tällaista musiikkia tehdessä: rauhallinen, luotettava ja harkitseva eikä soittanut, jos ei ollut jotain sanottavaa. Ja mikä tärkeintä, yhtä hyvä kuuntelemaan kuin soittamaan. Hän oli soittokaverina turvallinen, mukava ja kiinnostava – hyvä ystävä.
.
Soitin viimeisen kerran Matin kanssa 24.9.2020 Sellosalissa Hannu Salama & Vapaat Radikaalit -yhtyeen levynjulkaisukeikalla. Se oli yksi niitä iltoja kun kaikki vaan toimii ja musiikin palapeli muuttuu yhtenäiseksi, eläväksi kuvaksi, jonka saumat eivät enää näy. Matin soitto oli ryhdikästä ja herkkää; vähäeleistä ja paljon puhuvaa, niin kuin aina parhaimmillaan. Myöhemmin seisoin pimenevässä, yhä lämpimässä illassa Leppävaaran juna-asemalla matkalla kotiin ja olin tyytyväinen.
Kiitos, Matti.
.
Arttu Tolonen

Edit: korjattu kuolinpäivä, joka aiemmin oli virheellisesti 10.4.