Rauhaa, rakkautta ja elämäniloa – Glenn Hughes rokkasi Helsingissä veteraanin rautaisella otteella

Glenn Hughes ja kumppanit The Circuksessa
Vesa Siltanen

Glenn Hughes Helsingin The Circuksessa 28.11.2018

66-vuotias laulava basisti Glenn Hughes on nähnyt ja tehnyt vuonna 1967 alkaneella urallaan paljon. Finders Keepersissä ja Trapezessa soittohommat aloitellut mies on vuosien varrella ollut mukana peräti kahdessa legendaaristakin legendaarisemmassa yhtyeessä (Deep Purple, Black Sabbath) joiden lisäksi hän on soittanut paitsi soolona, myös muun muassa Gary Mooren, Tony Iommin sekä Joe Bonamassan, Jason Bonhamin sekä Derek Sherinianin kanssa, joista kolmen viimeksi mainitun kanssa Black Country Communion -superyhtyeessä.

Tästäkin huolimatta mies on ainakin omassa päässäni ja mielikuvissani jäänyt jopa rikollisen aliarvostetuksi. Niinpä ajatus Hughesin soolokeikasta arki-iltana keskellä kylmää marraskuista viikkoa herättää aluksi huolta ja epäilyksiä. Ammottaisiko The Circus tyhjyyttään? Löytyykö kiinnostuneita silmä- ja korvapareja? Onneksi huoli osoittautuu turhaksi ja Circus on ilahduttavan täynnä, vieläpä jo hyvissä ajoin ennen ilmoitettua soittoaikaa. keikkakin alkaa lähes ajallaan, vain kolmisen minuuttia yli kello kymmenen.

Muu yhtye – kosketinsoittaja Mike Mangan, rumpali  Ash Sheehan sekä kitaristi Soren Anderson – kipuaa alkunauhan aikana lavalle kohteliaiden aplodien saattelemana, mutta maestron noustessa lavalle intoutuu yleisökin jo kovaäänisiin suosionosoituksiin. Ilta polkaistaan käyntiin Stormbringerillä ja showmies-Hughes kiemurtelee, ilmeilee, hyppelehtii, hymyilee ja laulaa. Ja ai vitsit miten hyvin laulaakin, kaikki nuo kilometrit, elinvuodet ja takavuosien elintavat huomioiden! Skaala venyy matalasta honotuksesta falsettikiljaisuihin, jotka olisivat saaneet Princenkin hämmästymään. Ja sitä falsettia tulee myös todella paljon.

Vanhassa hipissä riittää siis virtaa ja kuin suoraan That 70’s Show’n kuvauksista keikalle lähtenyt Hughes huokuu elämäniloa ja rakkautta, joka kohdistuu niin musiikkiin kuin sitä kuulemaan tulleeseen yleisöön. Eikä ollenkaan huonosti vedä muukaan yhtye, joka ei jää täysin tapetiksi ja Hughes Show’n varjoon. Pitkät soolo-osuudetkin siunataan kaikille ja eritoten Hansenin Hammond-soolo on yllättävän viihdyttävä – vaikkakin turhan pitkä.

Koko setti koostui Hughesin aikakauden Deep Purple -materiaalista sekä niistä kappaleista, joita Hughes tottui bändin kanssa aikanaan esittämään. Strombringerin lisäksi illan aikana kuultiinkin esimerkiksi You Keep On Moving, You Fool No One, Mistreated ja Burn kuin myös Smoke On The Water. Ja tämäkös kelpasi pääosin vanhemmasta polvesta koostuneelle yleisölle, joka keskiviikkoillasta huolimatta oli ilahduttavan vastaanottava ja heittäytyvä riemunkiljahduksin ja yhteislauluineen.

Konsertista jäi hyvä mieli, joka lämmitti vielä kotimatkallakin Circuksen uumenista kylmään iltaan tallustaessa. Elämä osaa joskus olla aika ihanaa!

Teksti: Vesa Siltanen

Päivitys 3.12.2018: Korjattu tekstiin oikeat taustayhtyeen muusikot. Bändissä vaikuttivat Mike Mangan ja Ash Sheehan, eivät Jesper Bo Hansen ja Fernando Escobedo kuten alkuperäisessä tekstissä mainittiin. Pahoittelut virheestä.