Rikastuttava, rationaalinen ja rakastettava Edu Kettunen

Mika Kuokkanen ja Edu Kettunen.
Kuva: Hemmo Päivärinne

Edu Kettunen ja Mika Kuokkanen | 14.11.2019, On The Rocks, Helsinki.

Karskin mummokuoreni alla on pari herkkää kohtaa ja toinen niistä on Edu Kettunen, ja toinen on T***n s*****i. Olen fanittanut Edua jo hänen ensimmäisistä soololevyistään saakka 80-luvulta, mutten jostain kumman syystä ole aiemmin nähnyt häntä keikalla. Hyllyssäni on kuitenkin kaikki Edun levyt.

On The Rocks -ravintolassa Edu esiintyi duona Mika Kuokkasen kanssa. On The Rocks on aiemman putkivahingon jälkeen muuttanut paikan pohjaratkaisua siten, että lava on nyt esiintymistilan päässä, eikä keskellä, ja tila on paljon toimivampi.

Mika soitti Edun tueksi aistikkaan punneasti akustista, sähkökitaraa ja huuliharppua sekä lauloi juuri sopivasti elegantteja taustalauluja.
Joissakin kappaleissa Edu laittoi komppimasiinan puksuttamaan eikä se kuulostanut lainkaan paskemmalta, tosin intiimimpi esitystapa oli mielestäni parempi.

Edu hörppi kesken keikan huikkaa Airam-termospullosta, jossa hän väitti olevan hernekeittoa, mutta veikkaan siellä olleen kahvia tai teetä. Ehkä lämmin juoma tekee gutaa äänihuulille.

Edun lavapresenssi on hyvää tasoa ja hän juttelee biisien välissä luontevasti niitä näitä, tällä kertaa muun muassa koirastaan, pölynimurista, vaimostaan sekä ylpeänä aikuisesta pojastaan.

Minun ei tarvinnut pölliä tai selvittää illan biisilistaa, koska Edu esitteli fiksusti jokaisen laulun ennen esitystä:

Elävien maassa
Ajoin koko yön
69 Scania
Elmon tuli
Erilainen taivas
Kaivo aavikolla
Kurainen koira
Autiolla rannalla
Perseenlämmitin
Ihminen
Tuulinen maa (encore)

Autiolla rannalla -kappale kuuluu mielestäni Edun tuotannon parhaisiin, ja esitys oli niin riipaisevan kaunis että silmääni meni roska. Snif!

Setti oli aivan liian lyhyt, mutta sen miltei ymmärtää, koska Edu ja Mika olivat ”vain” lämmittelijöitä ja heidän jälkeensä tuli joku bändi.
Poistuin kuitenkin välittömästi poikien keikan jälkeen ja niin lähti moni muukin.

Voisin kuunnella Edun akustista keikkaa paljon pidempäänkin. Edu on parhaimmillaan kappaleissaan nerokas, koskettava, intensiivinen, oivaltava, vavahduttava, innostava, inspiroiva, voimaannuttava, vapauttava, parannuttava, vitalisoiva, raikastuttava, rikastuttava, kiinnostava, tunteellinen, rationaalinen, sulostuttava, armahtava, rakkaudellinen, intohimoinen ja herkkä.

Edun uusin levy Kaivo aavikolla ei valitettavasti ole vielä saavuttanut suosiotani. Toivoisin, että Edu tekisi duolevyn Ninni Poijärven kanssa, koska heidän äänensä sopivat loistavasti yhteen, vaikka kyllähän Mika Kuokkanenkin on ihan hemmetin hyvä.

Teksti ja kuva: Hemmo Päivärinne