AMEN: Death Before Musick

Amenin kotisivu kertoo bändin julkaisseen viisi albumia, mutta kaksi niistä on ollut parin tuhannen kappaleen pienjulkaisuja. Oli miten oli, niin jokainen levy on tullut eri julkaisijan kautta. Mitä tämä kertoo bändistä? Eikö kukaan halua työskennellä bändin kanssa? Vai onko musiikki ostavan yleisön silmissä niin huonoa, ettei kukaan halua ostaa sitä? Ja miksi yhtyeen johtohahmo, vokalisti Casey Chaos on tätä nykyä ainoa alusta asti mukana ollut jäsen?

Mediapelin Amen – joka käytännössä siis tarkoittaa Chaosta – ainakin osaa. Eihän yhtye muuten olisi voinut olla englantilaisen metallilehdistön lemmikki vuosikaudet. Mutta kuten Coal Chamberista Devildriveriä tekemään lähtenyt virkaveljensä Dez Fafara, on Chaos persoonana huomattavasti kiinnostavampi kuin musiikkinsa. Jos System Of A Downin kitaristin Daron Malakianin levymerkin kautta ilmestyvä Death Before Musick todellakin sisältää hänen mukaansa tärkeimmät kappaleet viimeiseen kymmeneen vuoteen, on syytä olla huolissaan System Of A Downin tulevan materiaalin tasosta.

Amenin kolme vuotta sitten ilmestynyt virallinen kakkosalbumi We Have Come For Your Parents sisälsi sellaista sisällötöntä ja päämäärätöntä kohkausta, että olin sen perusteella valmis teilaamaan Death Before Musickin jo ennen kuuntelua. Yllättäen levy ei kuulosta niin heikolta kuin oli pelättävissä. Casey Chaos on löytänyt oman sisäisen Jello Biafransa ja kuulostaa hyvin paljon legendaariselta punk-ikonilta, jonka vaikutus kuuluu vahvasti myös Malakianin bändikaverin Serj Tankianin laulussa. Ilmankos Amen on saanut diilin juuri EatUrMusicilta.

Amenin suurin ongelma on yhä se, ettei Chaos osaa säveltää ja sovittaa mieleenpainuvia biisejä. Death Before Musickin sisältämästä metallipunkissa on tarttuvia riffejä ja tunnelmia, mutta kaikesta energiasta huolimatta Amen jättää kylmäksi. Karu totuus paljastuu, jos vertailukohteeksi otetaan Fresh Fruit For Rotten Vegetables tai Toxicity.