Olympian niemimaalla Washingtonin osavaltiossa Yhdysvalloissa on muutama pieni läntti lauhkean vyöhykkeen sademetsää, joista varsinkin Quinaultissa tuli 1990-luvulla vietettyä aikaa. Niissä on hiukan hienovireisempi oma fiiliksensä verrattuna enemmän mediahuomiota saaviin trooppisiin sademetsiin. Lauhkean vyöhykkeen sademetsä ei ole päällekäyvä.
Taikuri Tali vei ajatukset toistuvasti niihin metsiin.
Antti Tolvin edellinen levy Pianoketo oli yksiselitteisesti inhimillinen. Sen kertoma tarina tuntui liittyvän ihmisten yhteisöön, ja vaikka se huokui rauhaa, en sanoisi sitä edes pastoraaliseksi levyksi, vaan enemmän rakennetun ympäristön hiljaisina hetkinään huokuvaan seesteisyyteen viittaavaksi.
Taikuri Tali taas tuntuu kertovan eläimistä ja luonnon siitä osasta, joka näyttäytyy ihmiselle kaaoksena, koska järjestys koostuu niin pienistä palasista ja toiminnoista, että meidän on vaikea niitä hahmottaa. Tämä näennäinen kaaos ei ole millään muotoa päällekäyvää vaan rauhoittavaa, kuin metsän maapohjan bakteerien sisään hengittäminen.
Taikuri Tali on kuin musiikkiterapiaa.