Arvio: Elokuvallinen matka halki vuosisatojen – Puhallintaituri Otto Eskelisen musiikki vaatii aikaa ja rauhaa

Arvio julkaistu Soundissa 3/2023.
Kirjoittanut: Virpi Päivinen.

Arvio

Otto Eskelinen
Sieluni rakkaus ja sen vastaus
Helmi Levyt

Mystisten perinnehuilujen ekspertin Otto Eskelisen albumin herkästä kansikuvasta tulee mieleen japanilainen vesiväripiirros. Pääosin puupuhaltimilla soitettu musiikki on vahvasti luontoäidin inspiroimaa. Nimikappaleen maagista tunnelmointia säestävät luonnonäänet – vesiputous solisee ja tuuli humisee. Samat elementit kertautuvat hartaassa teoksessa Komusho Nagashi.

Uusi levy tarjoaa elokuvallisen matkan halki vuosisatojen. Minimalistinen ote vahvistaa musiikin läsnäoloa sekä tiettyjä mielikuvia. Mutta vaikka leppeässä kevättuulessa leijuukin paljon kirsikankukkia, oodinsa saavat myös kotoisat Vartiokylän vaahterat. Ollaan aivan muualla ja samalla läsnä, tässä maailmassa. Soitto on teknisesti hyvin taidokasta, mutta siitä aistii myös omistautumisen ja zenmäisen lähestymistavan puhaltimien käsittelyyn. Hienoja muodonmuutoksia levyllä kokevat muun muassa Tšaikovskin pianokappale Valse Sentimentale sekä alttosaksofonipuvun ylleen saava ruotsalainen kansanlaulu Emigrantvisa.

Eskelisen musiikki vaatii aikaa ja rauhaa. Kärsivällisyys kuitenkin kannattaa, sillä useamman kuuntelukerran jälkeen levy alkaa todella elää.

Muut artistin levyarviot

Lisää luettavaa