Arvio: Jeff Beckin ja Johnny Deppin yhteistyö ei toimi levyllä kovin hyvin, mutta syy ei ole Deppin

Jeff Beck & Johnny Depp
18
Rhino

Kun Suomessakin käyneen kiertueen alussa ilmeni, että Jeff Beckin nykyinen soittopartneri on Johnny Depp, keskustelu kävi kuumana. Depp ei kuitenkaan ole syy levyn vajavaisuudelle, mies hoitaa osuutensa kelvollisesti.
.
Albumi viittaa nimeä ja kansikuvaa myöten miesten nuoruuteen, ja sillä kuullaan monia vanhoja standardeja. Levy ei ole kuitenkaan täysin cover-levy, koska mukana on pari uutta kappaletta. Miesten yhteistyö Sad Motherfuckin’ Parade on riuskaa teknofunkia, mutta tuskin on viimeinen ”motherfucker” häipynyt korvista, kun alkaa kaunis Beckin kitarainstrumentaali. Linjattomuus on levyllä paha rasite.
.
Beckin ilmaisuvoimaisesta ja tunnistettavasta soolokitarasta pitäville levy ei välttämättä ole pettymys. Sitä kuullaan runsaasti heti avausinstrumentaalissa Midnight Walker, joka voisi hyvin soida vaikka elokuvan tunnusmusiikkina. Beck soittaa kitaraa usein kauniisti, kuten Beach Boys -palassa Caroline, No. Hissimusiikkia paikka paikoin, mutta ainakin ylimmästä kerroksesta.
.
Sekalainen, osin epätyydyttäväkin paketti.