Bradford Cox kuuluu nettinatiivien sukupolven kiinnostavimpiin lauluntekijöihin, kun otetaan huomioon hänen levytetty tuotantonsa ja arvoituksellinen mediapersoonansa. Coxin musiikissa ja persoonassa yhdistyvät kiehtovalla tavalla Lou Barlow’n slackerfriikin asenne sekä Thom Yorken älyllinen urbaaniangsti.
Myös tuotteliaisuuden suhteen Bradford Cox on vailla vertaansa. Uusien kappaleiden äänittäminen taitaakin olla hänelle pakkomielle. Kuuden vuoden aikana Coxin johtama Deerhunter-yhtye on julkaissut viisi kehuttua pitkäsoittoa ja Parallax on Atlas Sound -sooloprojektin kolmas täysipitkä äänite.
Bradford Coxin melodisesti yksinkertaiset mutta mieleenpainuvat sävelmät pohjautuvat yhä vahvasti 1950- ja 1960-lukujen pop- ja surf-yhtyeiden tekemään musiikkiin. Useimmat kappaleista, kuten flegmaattisesti jurnuttava avausraita The Shakes, kesäisesti poppaava Mona Lisa ja spagettiwestern-henkiseen kitarariffiin pohjautuva My Angel Is Broken, sopisivat hyvin Deerhunterin settiin.
Monasti Coxin biisit ovat kömpelöitä aihioita, mutta vasta sovittaessaan, äänittäessään, tuottaessaan ja tulkitessaan hänen luovuutensa pääseekin kunnolla valloilleen. Soolona Coxin viehtymys toismaailmallisiin äänikokeiluihin ja tyylilainoihin korostuu ja sanoitukset ovat entistäkin henkilökohtaisempia. Kokonaisuutena Parallax on Atlas Soundin levyistä tasapainoisin ja -laatuisin.