27-vuotias Bradford Cox on tehnyt viime vuosina tuotteliaasti vähintään ajatuksia herättävää popmusiikkia. Deerhunterin jäsenenä Cox on organisoinut Microcastle/Weird Era Cont.-tuplan ja Cryptogramsin (2007 ja 2008) kaltaista aavemaisen hypnoottista kelausta, joka on ainakin tähän mennessä polarisoinut mielipiteet, ja Atlas Sound -soolotuotoksia, joita viitseliäs löytää hänen blogistaan kasapäin lisää.
Logos on viimevuotisen Let The Blind Lead -ensilevyn tavoin 2000-lukulainen esitys kotikutoisesta lofi-estetiikasta. Akustiset soittimet, trackerit, samplet ja MIDI-maailma avaavat keskellään kasvaneelle muusikolle kokonaisen universumin, jonka outous ei varjosta musiikin korvia hivelevää rikkautta.
Katkeransuloista, ajan ja paikan sekoittavaa intiimiä massaa muovaillessaan Cox kehittelee Logosia impulsiivisesti soveltamalla uutta teknologiaa, joka palvelee isäntäänsä nöyrästi ja ymmärtävästi. Paras vertailukohta näin yksinkertaisen oivaltavalle ja näppärästi tuotetulle musiikille lienee kovasti Animal Collectivelta kuulostavalla Walkaboutkappaleella vieraileva Panda Bear, jonka uuvuttavan rentouttava Person Pitch (2007) on selkeästi sielunveljen työtä.