THE BEATLES: The Capitol Albums Vol. 2

THE BEATLES
The Capitol Albums Vol. 2
Capitol

Jotkut julkaisut on suunnattu suoraan keräilijöille. Tällä lootalla on sentään toinenkin suuri kohderyhmä – amerikkalaiset. Vauhdikkaan vuoden 1964 aikana Capitol julkaisi Yhdysvalloissa seitsemän The Beatles -singleä, yhden ep:n ja neljä albumia. Kyseiset albumit koottiin vuonna 2004 ilmestyneeksi The Capitol Albums Vol. 1 -kansioksi. Nyt saman käsittelyn saavat neljä vuonna 1965 ilmestynyttä pitkäsoittoa, ajallisesti viimeisenä Rubber Soulin kahdentoista kappaleen mittainen bastardisaatio.

The Beatles -albumien brittiversiot ovat yhtyeen itsensä auktorisoimia taiteellisia kokonaisuuksia. Yhdysvalloissa moppitukkien julkaisutahti ja heidän levyjensä sisältö oli erilainen. Capitolin pääasiallisena pyrkimyksenä oli pitää beatlemania huipussaan ja myydä jenkeille Johnin, Paulin, Georgen ja Ringon jee jee jeetä niin tehokkaaseen tahtiin kuin mahdollista. Eiväthän levy-yhtiön edustajat voineet mitenkään tietää, kuinka kauan tämä hullutus kantaa.

Amerikkalaiset ovat siis kasvaneet sisällöltään erilaisia The Beatles -levyjä kuunnellen kuin eurooppalaiset. Ja niitä levyjä myytiin paljon. Esimerkiksi Rubber Soulia kaupattiin yli neljä miljoonaa kappaletta. Juuri Rubber Soul on näistä levyistä lähimpänä meille tuttua kokonaisuutta, sillä amerikkalaisen albumin kappaleista kymmenen käy yksiin sen ”oikean” version kanssa ja biisijärjestyskin mukailee yhtyeen itsensä laatimaa.

Halvan oloisen laatikon muut levyt ovat The Early Beatles, Beatles VI ja Help! -leffan soundtrack. Niistä ensimmäinen sisältää ennen vuotta 1964 äänitettyä materiaalia ja keskimmäinen rakennettiin Eight Days A Week -singlen ympärille sieltä sun täältä, muun muassa kahdesta Larry Williams -lainasta. Elokuvan ääniraidan seitsemän laulettua The Beatles -biisiä täydennettiin albumiksi viidellä instrumentaalilla, joista pari on elokuvasäveltäjä Ken Thornen käsialaa.

Kullakin cd:llä on kaikki kappaleet kahteen kertaan – sekä monona että stereona -, joten audiofiileille ja muille postimerkkeilijöille riittää kinattavaa versioiden paremmuudesta. Mukana seuraava kirjanen ei sisällä kunnon historiikkia, vaan ansioituu lähinnä kuvituksellaan. Tällä kertaa levyjen selkämykseen on sentään painettu niiden nimi.