BETO VAZGUEZ: Infinity

Kun bändin logon päälle pannaan määrittäväksi tekijäksi pääjehun oma nimi, on yleensä kyseessä kitarasankarikiekko, jolla lirputetaan minkä ehditään ja tykitetään välissä vähän heviä. Beto Vazguezin Infinity tekee mukavan poikkeuksen, sillä kitara ei varasta suurinta osuutta. Beto on basisti!

Vaan ketäpä kiinnostaa tuntemattoman argentiinalaisen bändiviritys? Rupeaa kiinnostamaan, kun vieraslistaa tutkitaan. Lauluista vastaavat Nightwishin Tarja Turunen, Blackmore's Nightin Candice Night ja Edenbridgen Sabine Edelsbacher ja rumpuja läpsyttää Stratovariuksen Jörg Michael. Yhden biisin kiekaisee Rhapsodyn Fabio Lione.

Candice Night kertoi Soundille, kun levy oli vasta tekeillä, että luvassa olisi rock-ooppera, jolla kuullaan keskiaikaisia säveliä ja raskaanpaa rockia. Oopperasta joudutaan vähän tinkimään ja raskaudenkin kanssa on niin ja näin, mutta idea on juuri tuollainen. Vazguez on säveltänyt melodiakylläisiä ja rauhallisia teoksia, joille annetaan hahmoa kulloinkin vierailevan laulajan mukaan. Tarja esimerkiksi luo aavemaista tunnelmaa avausbiisiin Until Dawn (Angels Of Light) niin leadina kuin verrattomina taustalauluinakin. Levyn keskiosan Voyagers Of Time -sagan hoitelee Candice, ja hänen viattoman kaunis äänensä sopiikin huiluilla tyyliteltyyn keskiaikaisempaan ympäristöön.

Kun levyllä haetaan klassisempaa äänimaailmaa, pitäisi ehdottomasti uskaltaa vääntää nappeja sellaiseen asentoon, että jyhkeyttä rupeaa löytymään. Infinity on aika varovaista, vähän pehmeää ja sävellyspuolella kasvotontakin, joten kylmät väreet ja kananlihat jäävät saapumatta. Sinfonisessa raskaassa rockissa saadaan huolellisella sovittamisella ja vahvalla tuotannolla ihmeitä aikaan. Infinity ontuu molemmissa. Mutta idea on kohdallaan ja huikea vieraskatras pelastaa paljon.