No Angel- ja Life For Rent -levyjen (1999 ja 2003) suunnaton menestys ei ole riittänyt piristämään Didoa. Safe Trip Home on toiveikkaasta nimestään huolimatta alakulon, kaipauksen ja osin silkan murheenkin täyttämä laulukokoelma. Vaikka levyn konsepti onkin pitkälti sama kuin edeltäjillään, niin muiden muassa Aimee Mannin ja Rufus Wainwrightin levytyksillä meritoituneen Jon Brionin ja Faithlessissä vaikuttavan veljensä Rollo Armstrongin kanssa Dido on synnyttänyt tyylilleen uskollisella tavalla aistikkaan albumin.
Levyn shokeeraavaksi aluksi Dido on rohkeasti sijoittanut sen rankimman tekstin. Äärimmäisen pehmeästi toteutettu Don’t Believe In Love on harvinaisen tyly kertomus rakkauteen uskomisen vaikeudesta ja myös tärkeydestä.
Hyväileväsointisten raitojen sovitukselliset erot ovat hienovaraisia kuin Didon tulkinnat. Didon heleä kitarointi saa The Day Before The Dayn kuulostamaan modernilta folkilta. Kepeärytminen Us 2 Little Gods on tässä seurassa puolestaan lähes vauhdikas raita. Lopullaan irlantilaisen sijaintinsa paljastavalla Grafton Streetillä Didon taustalla musisoivat Rollo Armstrongin bänditoveri Sister Bliss, rumpali Mick Fleetwood ja Brian Eno.
Didon musiikin maagisen rajatilamaisen luonteen mukaisesti myös Safe Trip Home on mahdollista kokea paitsi kauniina tapettina myös paljon enempänä. Herkkä ja ehdottoman rauhallinen lauluääni takaa sen, että coolius ei kuulosta missään muualla niin lämpimältä kuin Didon levyillä.