DREAM THEATER: A Dramatic Turn Of Events

DREAM THEATER
A Dramatic Turn Of Events
Roadrunner

Tämän ”paluulevyn” nimessä on niin nokkela piilomerkitys, että se ei pysy edes piilossa. Kun Mike Portnoy jätti Dream Theaterin (tai toisinpäin), moni uskoi yhtyeen iskukyvyn heikkenevän ratkaisevasti, vaan toisin kävi. Dream Theater on pitkästä aikaa tehnyt musiikkia, jota minäkin voin kuunnella, edes vähän.

A Dramatic Turn Of Events on kahdella tavalla kaksijakoinen levy. Päällisin puolin se on harras ja hauras, lähes harmiton kokonaisuus, kunnes vääntyykin totutusti muille muusikoille suunnatuksi instrumentaali-ilotulitukseksi. Ensimmäisessä osuudessa liukastellaan toki aika ajoin ällöttävän imelään paskaan ja jälkimmäisessä keksitään monia uusia tapoja aiheuttaa päänsärkyä, mutta parhaimmillaan levy on myös varsin kaunis ja tarjoilee aidosti mielenkiintoisiakin progekoukkuja.

Levyä on useissa yhteyksissä verrattu menestyslevy Images And Wordsiin (1992). Kun ottaa huomioon, että Images And Words on ainoa Dream Theaterin levy, josta tunnustan pitäväni, vertaus ei ihan kauheasti edes onnu. Draaman kaari levyillä on samankaltainen, vaikka biisien pituudet ovatkin hieman venähtäneet, ja kappaleista välittyy paitsi soitannollinen, myös sävellyksellinen kunnianhimo.