Alexi Laiho aiheutti aikoinaan pienimuotoisen kohun sanomalla Guitar Worldin haastattelussa, että maailmassa on paljon soittajia jotka soittavat todella nopeasti ja todella hyvin, mutta ovat myös todella laimeita. Esimerkkinä hän mainitsi Dream Theaterin. Vaikka allekirjoittanut ei Laihon kärjistettyä kommenttia ihan sellaisenaan allekirjoittaisikaan, piili siinä kuitenkin totuuden jyvänen.
Dream Theaterista on vuosien varrella tullut todella tuttu ja turvallinen vaihtoehto. Uudelta Dream Theater -levyltä tietää jo etukäteen tasan tarkkaan mitä odottaa. Sama pätee myös uuteen livelevyyn. Distant Memories on bändin jo yhdeksäs livealbumi, ja sitä erottaa edellisistä lähinnä kappalevalinnat. Kahdelta tämän vuoden alussa Lontoon Apollo Theatressa soitetulta keikalta koostettu kolmen levyn setti sisältää kahdenkymmenen vuoden takaisen Metropolis Part 2 – Scenes From A Memory -levyn kokonaisuudessaan, sekä parhaita paloja uusimmalta Distance Over Timelta (2019).
Vaikuttavan virheettömästi soitettu ja studiotasoisesti äänitetty ja miksattu pläjäys tarjoaa juuri sitä mitä Dream Theater -fanit odottavakin. Valitettavasti vähän liiankin tarkkaan.
