ELEANOORA ROSENHOLM: Vainajan muotokuva

Arvio julkaistu Soundissa 12/2007.
Kirjoittanut: Mikko Meriläinen.

Porin pienet piirit ovat jälleen lyöneet luovat päänsä yhteen. Eleanoora Rosenholm on selvää jatkumoa Mika Rätön aikaisempiin tekemisiin, mutta tällä kertaa hänen tekstinsä on sovitettu Noora Tommilan suuhun. Tekijäkaartin kolmantena pääjehuna häärii Magyar Possesta tuttu Pasi Salmi.

Arvio

ELEANOORA ROSENHOLM
Vainajan muotokuva
Fonal

Porin pienet piirit ovat jälleen lyöneet luovat päänsä yhteen. Eleanoora Rosenholm on selvää jatkumoa Mika Rätön aikaisempiin tekemisiin, mutta tällä kertaa hänen tekstinsä on sovitettu Noora Tommilan suuhun. Tekijäkaartin kolmantena pääjehuna häärii Magyar Possesta tuttu Pasi Salmi.

Pääosin selkeärakenteisten biisien ja toisaalta Tommilan viehkon lauluäänen ansiosta Eleanoora Rosenholm on helppotajuisinta ja tarttuvinta Rättöä koskaan. Sovituksista löytyy sekä orgaanista groovea että naivistista syntikkadiscoa, ja toki myös huuruisempaa haahuilua.

Levyn teemana on naispuolinen murhaaja, jonka tarinaa Rättö kertoo parhaimmillaan kiehtovasti. Toisinaan sanoitukset sivuavat teemaa nimellisemmin, etenkin Kodinrakennusohjeet on kummallisen irtonainen ja tekstiltään lattea.

Avainraidoiksi asettuvat aloitusbiisi Musta ruusu, lopetusraita Maailmanloppu sekä Ovet ja huoneet. Loppulevy on tasoltaan ja tyyliltään hajanaisempaa, eikä reiluun puoleen tuntiin lopulta kovin montaa täyspainoisesti toimivaa raitaa jää.

Tommilan persoonallinen ja miellyttävän sävyinen ääni ei aina luontevasti istu Rätön omalaatuisiin sanajärjestyksiin ja melodioihin, ja paikoin laulu latistuu melodiattomaksi lausumiseksi. Näille projektista toiseen juokseville taiteilijoille tyypillisesti on albumi myös hieman luonnosmaisesti toteutettu.

Lisää luettavaa