GNARLS BARKLEY: The Odd Couple

Arvio julkaistu Soundissa 04/2008.
Kirjoittanut: Arttu Tolonen.

Loistavan ja jopa räjähtävän skitson debyytin seuraajaksi Gnarls Barkleyn parivaljakko julkaisee Lemmonin ja Matthaun komedian mukaan nimetyn, tappavan tasalaatuisen levyn. Laiha valkoinen mies afroineen ja hänen lihava musta parinsa ovat kovassa iskussa.

Arvio

GNARLS BARKLEY
The Odd Couple
Warner Bros.

Loistavan ja jopa räjähtävän skitson debyytin seuraajaksi Gnarls Barkleyn parivaljakko julkaisee Lemmonin ja Matthaun komedian mukaan nimetyn, tappavan tasalaatuisen levyn. Laiha valkoinen mies afroineen ja hänen lihava musta parinsa ovat kovassa iskussa.

Danger Mousen tuotanto lypsää maksimitehon jokaisesta elementistä, yhdistelee näennäisesti yhteensopimattomia maailmoja sekä kaukaisia vuosikymmeniä saumattomasti ja saa lopputuloksen kuulostamaan ilmavalta. Peruspalikkoina rakennustyössä ovat yhä hiphop-henkiset biitit ja klassisen soulin sointukierrot. Sehän sopii Cee-Lon eeppisemmäksi projekti projektilta muuttuvalle falsetolle. Sanoituksiin kannattaa syventyä. Koukkuja ja yllätyksiä riittää. Gnarls Barkleyn maailmassa ei ystävälliseen sanaan kannata aina luottaa.

Yhtään St. Elsewhere -debyytin (2006) Crazyn tai Just A Thoughtin tasoista tajunnanräjäyttäjää ei levyltä löydy, mutta ei yhtään notkahdustakaan tunnu tapahtuvan. Menosta on vaikea toinen albumi kaukana. Gnarls Barkley kuuluu itseoikeutetusti samaan musiikin uudistajien kaartiin kuin N.E.R.D ja OutKast. Tuosta troikasta tällä oudolla parilla menee juuri nyt parhaiten.

Muut artistin levyarviot

Lisää luettavaa