HERBIE HANCOCK: The Herbie Hancock Box

Arvio julkaistu Soundissa 01/2003.
Kirjoittanut: Petri Silas.
Herbie Hancockin persoona herättää ristiriitaisia tunteita. Kosketinsoittaja muistetaan Watermelon Manin kautta yhtenä jazzfunkin afropäisenä airuena. Toisaalta, tuon liikehdinnän aloittivat aivan muut miehet.

Arvio

HERBIE HANCOCK
The Herbie Hancock Box
Columbia

Herbie Hancockin persoona herättää ristiriitaisia tunteita. Kosketinsoittaja muistetaan Watermelon Manin kautta yhtenä jazzfunkin afropäisenä airuena. Toisaalta, tuon liikehdinnän aloittivat aivan muut miehet. Seuraavan kerran sormiomies pääsi parrasvaloihin Sky Channel -aikaan sopivan Rockit-elektrobiisin videon tiimoilta. Toisaalta, tuo kappale tuli levyltä jonka soundista vastasi tuottaja Bill Laswell.

Onko siis todettava, ettei Herbie ole koskaan sävähdyttänyt puhtaasti omilla ansioillaan? Houkutus vastata myöntävästi kasvaa suureksi – ainakin ennen kuin kunnolla tutustuu tähän akryylikuutioon vangittuun musakoosteeseen. Neljälle kiekolle on nimittäin saatu koottua melko otos yhden aikamme suurimman jazzpianistin tekemisistä. Vuonna 1962 Blue Note -merkillä debytoinut Hancock on soittanut Miles Davisin akustisissa sekä sähköbändeissä ja kahdestaan tärkeimmän aikalaiskollegansa Chick Corean kanssa. Hän on häkellyttänyt samanaikaisesti avantgardistisen sekä afrikkalaisvaikutteisen Mwandishi-sekstettinsä kanssa ja tehnyt mahdottoman kauniin duolevyn Wayne Shorterin kanssa.

Silmäyksiä sormiomiehen neljään vuosikymmeneen tarjoilee myös ei-kronologinen The Herbie Hancock Box, jonka kaksi ensimmäistä kiekkoa koostuvat akustisesta, kaksi jälkimmäistä taas sähköisestä materiaalista. Isoksi huolenaiheeksi muodostuu kuitenkin jazzmuusikoille tyypillinen taipumus levyttää jo puolta lyhyemmänkin uran aikana useille merkeille. Ja koska tämän koosteen julkaisee Columbia/Sony, mukana ei ole esimerkiksi Blue Notelle tai Vervelle tehtyä tavaraa. 

Lisää luettavaa