Levyarvio: Antaa kitaroiden laulaa vain – Pekka Tiilikaisen & Beatmakersin levyllä omat sävelmät eivät jää seinäruusuiksi

Arvio julkaistu Soundissa 8/2020.
Kirjoittanut: Asko Alanen.

Arvio

Pekka Tiilikainen & Beatmakers
Guitar Town
Triola

Yksi levy-yhtiö ei riitä Tiilikaisen ja Beatmakersin kukoistavan luovuuden, soiton ilon ja ripeän julkaisutahdin kattamiseen. Jo 40-luvulla Suomessa perustettu pohjoismainen levy-yhtiö Triola julkaisi heiltä viime vuonna 50 kappaleen rautalankakokoelman, minkä jatkeeksi tyylin taitajat tekivät uudenkiiltävän levyn, jolla myöskin laulavat vain kitarat.

Guitar Townilla yhtye on jälleen edukseen erinomaisilla, yllättävillä cover-valinnoillaan sekä omilla sävelmillään, jotka eivät jää näissä jortsuissa seinäkukkasiksi nekään. Pistämättömimmät coverit ovat Leevi & The Leavingsin rockabilly 1963 sekä iskelmäklassikko Musta ruusu. Syntikkahitti Popcorn jää vaisummaksi ilman ”vitsikästä” moog-poksutusta.

Paalupaikan Guitar Townin ensiraitana saa Erkki Sutelan upean kirkas ja haaveellisen kaunis menomelodia Golden Days, jonka ohella konkari (The Diamonds, The Sounds) kitaroi kolmella muullakin raidalla. Arvovieraista aussie Martin Cilia höystää viittä kipaletta, joista myös nimikappale on hänen nimissään. Kaarle Viikate pistäytyy antamassa sinisteriä soundia texmex-sävyiselle ”Kobratanssille” El Baile de la Cobra. Fatboyn Hannu Kiviahon baritonitwangi mehustaa muikeasti Cilian Guitar Townia. Kitarakaupungin sheriffi on silti Beatmakersin Juha Heinonen, jonka joustava soundi- ja melodiataju pitää koko possen kasassa ja täydellisen rautsikan ajojahdin suuntiman vakaana.

Lisää luettavaa