Levyarvio: Jimi Hendrixin monipuolinen herkkupala jaksaa häkeltää – Viisikymppinen Electric Ladyland on yhä pökerryttävä albumikokemus

The Jimi Hendrix Experience
Electric Ladyland – 50th Anniversary Deluxe Edition
Legacy

Tuntuu käsittämättömältä, että Jimi Hendrix oli kuollessaan syksyllä 1970 vasta 27-vuotias ja jo tehnyt kolme loistavaa albumia, joista tämä jäi hänen viimeiseksi studiotyökseen. Ilmestyessään 1968 se edusti äärimmäistä etulinjaa sekä musiikillisesti että studioteknisesti. Jimi nimenomaan näki studion myös instrumenttina ja äänittäjä Eddie Kramerissa hänellä oli yhtä omistautunut työpari.

Pökerryttävä levy Electric Ladyland onkin yhä futuristiselta tuntuvassa monipuolisuudessaan. Skaala ulottuu Voodoo Chilen kosmisesta deltabluesista basisti Noel Reddingin laulaman Little Miss Strangen psych-popin sekä Crosstown Trafficin ja Gypsy Eyesin funkyn riffittelyn kautta Burning Of The Midninght Lampin kokeelliseen psykedeliaan. Jimin täysin erilainen spaceversio Dylanin silloin juuri julkaistusta All Along The Watchtowerista oli sekin lähtölaukaus tuleville tyyleille ja loksautti Bobinkin leuat silkasta ihailusta.

Jengi sekosi niin, että loikki bändin ja katsomon väliseen uima-altaaseen.

Tämä Hendrixin alkuperäisellä kansi-idealla toteutettu juhlakansio tarjoaa extralevyllisen biisien joskus aika erilaisiakin demoversioita, muttei yllättäen yhtään täysin ennenkuulumatonta kappaletta. Kolmas cd on Experiencen ennenjulkaisematon Hollywood Bowlin keikka syyskuulta 1968. Salaa miksauspöydästä kahdelle raidalle tehty äänitys on teknisesti karu, mutta aikaa kuvaa hyvin, että yleisön edessä tehdyn soundcheckin jälkeen bändi paiskaa ensimmäiseksi Are You Experiencedin rankkaa freetä. Jengi sekosi niin, että loikki bändin ja katsomon väliseen uima-altaaseen.

Blu-ray sisältää Electric Ladylandin alkuperäisen ja 5.1 surround -miksauksen sekä Kramerin vetämän dokumentin levynteosta manageri Chas Chandlerin, rumpali Mitch Mitchellin ja Reddingin haastatteluilla. Kirjasta löytyy David Fricken artikkeli, Jimin käsin kirjoittamia lyriikoita ja ohjeita levy-yhtiölle sekä runsaasti harvinaisia kuvia.

Herkkupala Hendrix-friikeille, muut pärjäävät alkuperäisellä viiden tähden levyllä mainiosti.