Levyarvio: Khruangbin siivosi vahvemmat särmänsä sivuun – Uutuuslevyn soundi on hauraasti elinvoimainen ja kaunis

Khruangbin
Mordechai
Dead Oceans

Maailmanmusiikin, funkin ja psykedelisen grooven yhdistelmä on edelleen teksasilaisen Khruangbinin musiikin monitahoisena ytimenä. Omalla maatilastudiolla ovat tällä kertaa kohdanneet Pakistanin, Korean ja Länsi-Afrikan rytmit ja vivahteet, soitinnuksissa myös intialainen shruti-hurina sekä kongolaiset kitarasynkoopit. Laulua on paljon enemmän kuin aiemmilla instrumentaalivoittoisilla levyillä. Miellyttävän rauhallisesti meditoivissa kappaleissa on kuitenkin vaaransa, sillä eksoottisia vaikutteita ja vahvempia särmiä siloittava laid back -musisointi linjautuu helposti vaisummaksi ja tautologisemmaksi.

Kastanjettirytmityksellä vahvistettu Pelota on varoittava esimerkki siitä, kuinka eloisa salsanvipinä muodostuu yllättävän introvertiksi. Laura Leen ohuenviileä laulutapa kuulostaa räiskyvässä latinokappaleessa suorastaan aneemiselta. Sen perään muhkean bassokulun kuljettama slovari One To Remember sopii samalle äänenvärille oikein hyvin, kuten muutamiin muihinkin. Ranskaksi jutusteleva ja soundiltaan hellästi syntetisoitu Connaissais De Face on transsikipaleista onnistunein.

Soundin hauras mutta elinvoimainen kauneus on parhaissa hienosäädöissään albumin kiehtovin ominaisuus, joka kantaa erityisesti helmeilevissä kitarakuvioissa välillä pitempäänkin.