Levyarvio: Kolttasaamelainen ylistyslaulu teknon varhaisvuosille – Köfta on riemastuttavan pölkkypäistä musiikkia

Köfta
Witness Of The End
Kasino

Anonymiteettiin pyrkiminen tuntuu olevan halutumpaa kamaa konemusiikin kuin minkään muun puolella. Köftan kohdalla kyseessä on Berliinissä asuva kolttasaamelainen. Muuta emme tiedä eikä kai ole väliksikään.

Mutta musiikki toimii.

Witness Of The End on rakkauskirje teknon alkuvuosille. Se on ylistyslaulu Rolandin 303:n tunnusomaiselle narinalle. Englannin kielessä on sana squelch, joka kuvaa tätä täydellisesti. Sen ytimessä on hakkaava, paukkuva basari – ehkä enemmän 909 kuin 808. Konetomeilla maustetaan palettia hiukan paheellisemmaksi. Köftan soittaminen tilassa saattaa nostaa ilmankosteutta. Kätevää musiikkia näin talvisin.

Biiseistä suurin osa on nimetty niin etten jaksa niitä tähän kirjoittaa, koska erikoismerkkikartan käyttäminen on perseestä. Eli hermeettisyydessä suorastaan ryvetään.

Köftaa kuunnellessa vähintään naurattaa. Välillä myös hymyilyttää ja virnistyttää. Tämä on riemastuttavan pölkkypäistä musiikkia, joka ohittaa tietoisuuden ja paukuttaa four-to-the-flooria suoraan tikapuuhermostoon.