Arvio: Meshuggah kuuluu edelleen metalliskenen terävimpään kärkeen, vaikka Immutablesta tuskin tulee klassikkoa

Arvio julkaistu Soundissa 1/2022.
Kirjoittanut: Mikko Merilinna.

Arvio

Meshuggah
Immutable
Atomic Fire

Jos on keksinyt musiikkigenren, voi ottaa melko rennosti, tuumii ruotsalainen Meshuggah ja julkaisee yhdeksännen albuminsa, ensimmäisen kuuteen vuoteen. Bändi on ottanut askeleen taaksepäin tuotannon kliinisyydessä ja kuulostaa nyt ilmavammalta kuin aikoihin.

Sävyissä on sludgea ja shoegazea, ja riffit tuntuvat rullaavan hieman aiempaa perinteisemmin. Broken Cog kehittyy hitaasti, videobiisi The Abysmal Eye rullailee tutummilla rengasmerkeillä mutta sekin kuulostaa jotenkin… luomulta, jos tällaista ilmaisua voi näiden ääriteknikoiden äärellä käyttää. Ligature Marks rouhii kuin maansiirtokone, ja Kaleidoscope näyttää rytmittelemisen mallia. Tuntuu silti, että bändi on kimuranteimmat rytminsä jo luonut ja nyt voidaan runtata vanhempien metallimiesten arvokkuudella. Lauluilmaisussa ja atonaalisissa fuusio-tapping-sooloissa Meshuggah tarpoo innovoimillaan poluilla, jopa hivenen toisteisissa tunnelmissa.

Immutable on jopa lämminhenkinen turbometallilevy, ja se pitänee Meshuggahin tiukasti maailman metalliskenen terävimmässä kärjessä. Aivan yhtä paljon klassikkopotentiaalia siinä ei ole kuin bändin uraauurtavimmissa tuotoksissa, mutta erinomainen kiekko on kyseessä.

Lisää luettavaa