Levyarvio: Lapsellinen partasuu ja muuta pelottavaa – John Grantin uusin viritys on leikkisää elektroa

Arvio julkaistu Soundissa 5/2018.
Kirjoittanut: Jussi Niemi.

Arvio

Creep Show
Mr. Dynamite
Bella Union

Innostavan tuoreesti toteutettu elektroniikka on jo pitkään näytellyt merkittävää osaa laulaja-lauluntekijä John Grantin musiikissa, mutta uuden bändinsä myötä iso partasuu sukeltaa täysillä elektroon, ei toki mitenkään stereotyyppisesti. Huumori on vahvasti läsnä lapsenomaisesti pelottelevassa menossa. Juuret tuntuvat olevan vankasti varhaisessa Kraftwerkissä, kuten varsinkin Tokyo Metro ja Fall erityisesti todistavat. Modern Parenting puolestaan huristelee hyvinkin p-funkahtavaa raidetta eikä Pink Squirrelkään siitä kaukana ole.

Lauluosuudet on pääsääntöisesti moduloitu niin vahvasti digitaalisiksi, ettei varsinaisesta laulusta voi paljon puhua. Kun Grantin muhkea baritoni venkoilee levyn huippuihin lukeutuvalla Endangered Speciesillä käsittelemättä, se melkein hätkähdyttää, vaikka on luonteeltaan täysin levyn vallitsevassa linjassa. Kyse on kuitenkin erittäin kollektiivisesta virityksestä, ei siis ”Grantin projektista”. Creep Shown miehistöön kuuluvatkin alan vanhat ketut Stephen Mallinder (Cabaret Voltaire), Phil Winter (Tunng) ja Ben ”Benge” Edwards (John Foxx). Hauska tapaus!

Lisää luettavaa