Levyarvio: Melankolian monet kasvot – J-P Leppäluodon sooloalbumi viihtyy varjoissa

J-P Leppäluoto
Piilevää pimeää
Playground

Juha-Pekka ”JP” Leppäluoto on ehtinyt olla mukana monessa. Charon-yhtyeen laulajana ja sanoittajana tunnetuksi tullut taiteilija on vaikuttanut Northern Kingsissä sekä Harmajassa, ja aikaa riittää myös erilaisille musikaaliprojekteille.

Leppäluodon soolouran ensimmäinen albumi Piilevää pimeää penkoo tummaa kuvastoa. Melankolian monia tasoja käsitellään rockilla, jonka yleisilme rakentuu juohevaksi. Raastavia riffejä on vähän – varjoisia tuntoja kosketellaan enimmäkseen voimaballadien painokkailla sävyillä.

Tasainen albumi nojaa kitaroihin sekä JP Leppäluodon syvyyksistä voimaa hakeviin laulutulkintoihin. Elias Kahilan vaikuttavat sellosiivuttelut alleviivaavat synkkiä mielentiloja, joskin sovitusten perusvire on paikoin jopa terhakka.

Toisinaan piehtarointi lipsahtaa melodramaattisuuden puolelle. Sanin avustuksella duetoitu Annan sun mennä kuopii routaista uhrautumista ranteita riipivillä rajoilla saakka.