Herra ja rouva Carterin yhteisponnistus on popmaailman ylimmän pariskunnan tuoreimmista julkaisuista muodostuvan rehellisyystrilogian heikoin lenkki. Vaikka Everything Is Love ei yllä Jay-Z:n mestarillisen 4:44-avautumislevyn eikä varsinkaan Beyoncén Lemonade-albumin tasolle, varsin vakuuttava tuotos se on.
Yllätysjulkaisun ainoana oikeana yllätyksenä voi pitää levyn peruslinjaa, joka on selvästi kallellaan hip hopin puolelle. Talossa olisi kuitenkin aikamme suurin R&B-diiva. Jay-Z ikään kuin kutsuu kuningattarensa omalle tontilleen. Beyoncé ottaa haasteen vastaan ja räpäyttää menemään armottomalla itsevarmuudella. Houstonin home girlin säkeistöt koko talon heilumaan saavassa APESHIT-bangerissa ovat klassikkomateriaalia: näin hoidetaan bisnekset! Levyn summaavassa LOVEHAPPY-hehkutuksessa Beyoncé on jo aivan omilla kierroksillaan. Tähti on tähti!
Tähteydestä levyssä onkin kysymys enemmän kuin mistään muusta. Mistä muusta Carterit voisivat puhua uskottavasti kuin itsestään, toisistaan ja suhteestaan maailmaan? Voittajan valintoja, saavutettuja palkintoja ja aseman edessä avautuvia haasteita puidaan vimmalla ja kekseliäisyydellä. Tämä menestyjien kertoma tarina menestyksestä ei ole lattea kimppu fraaseja. Röyhkeän funky julistaminen palatsin parvekkeelta toimii myös kulttuurisena puheenvuorona. Ulkona on paljon heitä, joille musta hallitsijapari on uhka ja ärsyke.