Levyarvio: Pääosissa biitti ja riimi – Haamu on tuntemattomanakin maan eturivin rap-artisteja

Haamu
30
Monsp

Mika Kurvinen julkaisi syyskesällä 2018 myös oman huomioni herättäneen omaelämäkerrallisen sukupolvianthemin 30, joka on nyt päätynyt miehen neljännen Haamu-albumin nimikappaleeksi. Haamun tuotanto on paitsi mittava (soolojen lisäksi kaksi cd-r:ää, Vieläki Lepposaa- ja Tre Funk III -kollektiivien albumit sekä kymmeniä fiittauksia muiden artistien levyillä), myös hyvin laadukas. Vaikka nimenä edelleen melko tuntematon, on Haamu jo vuosia ollut maamme eturivin rap-artisteja.

Viidentoista vuoden aikana Haamu on nähnyt miten räppäreistä on tullut valtavirtapoppareita (Supertähti). Hän on vieläkin UG ja jäänyt suosiolla yhä terävänäköisemmäksi sivusta tarkkailijaksi (Elän), joka tekee omalla pehmoisella tyylillään silkkistä juttuaan (Smuutti operaattori).

Poikkeuksellisen tiukan ja tarttuvan nimibiisin ohella koko 30-albumi on rakkaudesta lajiin räätälöity tyylikäs ja luonteva rap- ja r&b-kokonaisuus. Levy sisältää monipuolisen valikoiman oikeita aiheita: lohdullinen ihmissuhdekuvaus (Laastari), nykyhetkeen istuva dystooppinen ajankuva (Katatonia) ja yhteiskuntakriittinen ohjelmanjulistus (Doktriini). Biitti ja riimi ovat pääosissa.