Helsinkiläinen Roadog on nimennyt levynsä kieli poskella, sillä ei tässä todellakaan olla keksimässä pyörää uudelleen. Mutta se ei haittaa, koska parhaimmillaan meno on oikein hyvää ja groovaa kivasti.
Homman nimenä on stoner ja bändin sätkään on kääritty parhaat puolet Monster Magnetista, Fu Manchusta ja vähän Kyussista ja Corrosion Of Conformitysta. Kone käy pääosin todella nätisti ja musiikki huokuu juuri oikeaa fiilistä: nyt kiidetään pitkin valtatietä prätkän selässä tai avoautossa luu ulkona. Eritoten Fifteen Pounds, Red Angels sekä Empiren loppufiilistelyt toimivat hyvin ja varmasti livenä vielä paremmin.
Bensa ja jazztupakka haisevat myös sanoituksissa eikä lyriikkapuolella aleta turhan filosofisiksi tai syvällisiksi. Bändi itse kertoo arviolevyn saatteessa laulavansa kaikesta mahdollisimman spedestä. Itseään ei toki saa ottaa liian vakavasti eikä rymistellä hampaat irvessä, mutta jatkossa voisi sitä spedeilyosastoa hieman vähentää – tai ei ainakaan kannata erikseen sitä alleviivata.
Roadogissa on kuitenkin potentiaalia. Jään seuraamaan mielenkiinnolla orkesterin tulevia edesottamuksia.