Levyarvio: Sydämellisesti suoraan mielen ytimeen – Sami Heikkilä & Kolme Viljaa -yhtyeen esikoinen liikkuu miellyttävästi 70-luvun tunnelmissa

Sami Heikkilä & Kolme Viljaa
Sami Heikkilä & Kolme Viljaa
Kitka

Laulaja-lauluntekijä Sami Heikkilän luotsaaman Sami Heikkilä & Kolme Viljaa -yhtyeen esikoisella liikutaan pääosin mystisissä 70-luvun tunnelmissa. Folkrock-eepos starttaa urkuharmonioissa vellovan Kiitos varjoista -kappaleen hartain sävyin. Vauhtia taivas taas nostattaa ihanan rokkihumalan alakuloisten melodiakulkujen myötä.

Sovituksissa edetään pienin tyylikkäin askelin ja ympärillä olevaa sanoitetaan lauluiksi. Vaikka lyriikoissa on riipivää nostalgiakuvastoa, niissä ei sohita liikaa äärimmäisen intimiteetin asioita. Kekseliäitä dylanmaisia aforismeja löytyy sieltä täältä. Riimi ei ole kuitenkaan koriste, vaan sanat istuvat musiikkiin.

Suurimman roolin tekee Heikkilän julmetun hieno lauluääni, jota soul-tyylinen taustalaulu maustaa. Lopussa sielua härnää vielä keinuvapoljentoinen kantrivalssi Mantelipuiden kukista, jonka kruunaa kuulaasti maalaileva huuliharppu.

Turhan usein äänitteistä hukataan liiallisella editoinnilla välittömyys. Erityisen miellyttävä onkin yhtyeen livetaltiointia lähentelevä sointi, joka korostaa tuttuuden tunnetta. Levy ei liehittele kuulijaa hiteillä, mutta sydämellinen atmosfääri telakoituu mielen ytimeen.