Levyarvio: Unenomaista syvyyttä ja lohdullista lämpöä – Tunnetun taustahemmon pätevyys kuuluu myös soololevyllä

Alain Johannes
Hum
Ipecac

Tuottajana ja taustahemmona tunnetumpi Eleven-mies jatkaa verkkaista soolouraansa kolmannella albumillaan. Keuhkokuumeessa kärvistelyn jälkimainingeissa loihdittu levy on tyystin Johannesin oma aikaansaannos.

Miehen tausta bändiliiderinä, biisinkirjoittajana, teknikkona ja tuottajana kuuluu 8-kielisen sikarilaatikkokitaran helinän dominoimassa kokonaisuudessa upealla tavalla. Turhan yliajattelun ja studioviilaamisen Johannes torppasi kirjoittamalla ja äänittämällä jokaisen biisin valmiiksi yhdessä päivässä. Perusrakenteeltaan albumi on simppelisti mies ja kitara -pohjainen, mutta useampiakin kappaleita on täydennetty prosessoiduin instrumentein. Soundimaailma on pienieleisimmilläänkin (Hum) täyteläinen, ja isommin instrumentoituna (If Morning Comes) jopa muhkea.

Hienolta soundaava levy ei olisi kummoinen ilman loistavia biisejä. Johannesin melodiatajussa on ymmärrettävästi 90-lukulaista klangia, ja mieleen tulevat useammatkin yhteistyökumppanit Josh Hommesta Chris Cornelliin ja Mark Laneganiin. Harvoin pelkkää laulua ja kitarannäppäilyä näin mielellään kuuntelee, Johannesin äänessä ja ilmaisussa kun on unenomaista syvyyttä ja lohdullista lämpöä.