Parhaiten työstään Queens Of The Stone Agen taustajoukoissa tunnettu Alain Johannes on pitkän linjan yleishäsläri. Uransa 1980-luvun puolivälissä aloittanut musiikin moniottelija on soittanut oman Eleven-yhtyeensä kanssa, tuottanut, äänittänyt, miksannut ja masteroinut muiden hengentuotteita sekä soittanut sessiopohjalta monen monituisissa kokoonpanoissa. Spark on silti miehen debyytti sooloartistina.
Spark on suruista syntynyt. Levy on tehty Johanneksen Eleven-yhtyekumppanin ja vaimon Natasha Shneiderin kuoleman jälkeen. Albumi on yhtaikaa kunnianosoitus edesmenneelle rakkaalle, mutta myös henkilökohtaiseen terapiantarpeeseen tullutta itsetutkiskelua. Tiesi albumin inspiraationlähdettä etukäteen tai ei, sen aavemaisessa ja kauniinsynkässä tunnelmassa on jotain erityislaatuista.
Levyllä soivat päällimmäisenä lukuisat kielisoittimet. Banjo, mandoliini ja akustinen kitara eivät silti edusta folk-estetiikkaa, vaan päällekkäin monina kerroksina heläjävät instrumentit luovat kuulijassa ennemminkin sadunomaisen ja epätodellisen olon. Sparkin perusteella on helppo osoittaa Johanneksen panos QOTSA:nkin levyillä. Vaikka tämä on todellakin miehen ensimmäinen soolo eikä Elevenin albumeihinkaan ole tullut tutustuttua, kuulostaa Spark äärimmäisen tutulta. Ainoaksi puuttuvaksi elementiksi jääkin syöpään menehtyneen Shneiderin mustanpuhuva ääni.
