THE MONKEES: Headquarters

THE MONKEES
Headquarters
Rhino

Rhino jatkaa The Monkeesin levyjen julkaisemista hienoissa deluxe-paketeissa. Kuten kaksi ensimmäistäkin levyä, nämä kolmas ja neljäskin sisältävät mono- ja stereomiksaukset maukkaasti remasteroituna ja tukun vaihtoehtoisia miksauksia ja ottoja. Monkee-ekspertti Andrew Sandoval pureutuu jälleen ryhmän tarinaan kansivihkosten teksteissä.

Kahdella ensimmäisellä levyllä tv-nelikolle lähinnä osoitettiin esitettävä materiaali ja pyydettiin laulamaan, studiomuusikoiden huolehtiessa soittamisesta. Mike Nesmith taisteli tätä vastaan alusta asti ja saikin jo niillä hieman soitto-, sävellys- ja tuotantovastuuta. Musiikkivastaava, popguru Don Kirshnerin mukaan kyse oli lähinnä Nesmithin pitämisestä sen verran tyytyväisenä, ettei hän aiheuttaisi enempää häiriötä.

Kolmannen levyn tullessa ajankohtaiseksi olivat kaikki yhtyeen jäsenet sitä mieltä, että heidän tulisi saada valita äänitettävä materiaali ja vielä soittaakin itse. The Monkees halusi olla oikea yhtye. Kirshner kuitenkin jatkoi musiikin tilaamista tuottaja Jeff Barryltä, kun taas apinanelikko pestasi entisen The Turtles -basistin Chip Douglasin valvomaan omia äänityksiään. Riita kärjistyi seuraavaan singlejulkaisuun. Kirshner laittoi ulos oman näkemyksensä yhtyeen musiikista ja sai potkut. Yksi aikakausi oli ohi.

Omin voimin (tuottaja Douglas soittaa levyn bassot) tehty Headquarters on edeltäjiään rujompi kakku, mutta silti viehättävä ja melkoinen voimannäyte alun perin kuvitteelliselta yhtyeeltä. Varsinkin sävellyspuolella useampi monkee osuu napakymppiin. Nesmithin You Just May Be The One, Torkin For Pete’s Sake ja ennen kaikkea Dolenzin Randy Scouse Git ovat A1-luokan popmusiikkia.

Neljäs levy Pisces, Aquarius, Capricorn & Jones LTD. on kuin kolmen edeltäjänsä aineksista tehty keitto. Musisoinnista vastaavat nyt niin studiomuusikot kuin yhtyeen jäsenetkin ja sävellyspuolella vastuuta on vieritetty takaisin ulkopuolisille tiimeille. On vaikea mennä vikaan, kun kyseessä ovat sellaiset nimet kuin Barry/Greenwich, Mann/Weil, Boyce/Hart ja Goffin/King. Lopputulos on kaikki sateenkaarin värit sisältävää purkkaa ja hienovaraista psykedeliaa.