MOS DEF: The Ecstatic

Arvio julkaistu Soundissa 8/2009.
Kirjoittanut: Petri Silas.

Mos Defin edellinen albumi, loppuvuodesta 2007 ilmestynyt True Magic, oli kuin vahingonlaukaus tai pakon edessä vasurilla väännetty roiskaisu. Motiivina onttoon julkaisuun arveltiinkin olevan levysopimuksesta irti pääseminen.

Arvio

MOS DEF
The Ecstatic
Downtown

Mos Defin edellinen albumi, loppuvuodesta 2007 ilmestynyt True Magic, oli kuin vahingonlaukaus tai pakon edessä vasurilla väännetty roiskaisu. Motiivina onttoon julkaisuun arveltiinkin olevan levysopimuksesta irti pääseminen. Niin tai näin, kyseessä oli keskinkertainen tuotos, jonka mitäänsanomattomuus vain korostui Mos Defin suurimpien saavutuksien viereen asetettuna.

Kun muistetaan, että ennen elokuvapuolelle siirtymistään Dante Smith sentään julkaisi yksin tai kavereidensa kanssa kiekkoja kuten Black Star (1998) ja Black On Both Sides (1999), romahdusta ja tason laskua voi kuvailla ainoastaan valtavaksi. Mutta sitähän oli toisaalta jo povaillut epätasainen edellislevy The New Danger.

Nyt, pitkästä aikaa, tunnelin päästä näkyy valoa. Mos Defin neljäs soolo The Ecstatic kulkee osin samoja polkuja kuin hänen varhaiset julkaisunsa. Jo pelkkä Life In Marvelous Times alkuun hämmentävine, mutta pian nerokkaan hienoiksi osoittautuvine kasaritaustoineen riittää todistamaan Mos Defin ottavan musiikin teon vaihteeksi taas tosissaan. Tukena ovat Madlib, hänen pikkuveljensä Oh No ja muut.

Muut artistin levyarviot

Lisää luettavaa