MY BLOODY VALENTINE: Loveless

Arvio julkaistu Soundissa 6-7/2012.
Kirjoittanut: Tero Alanko.
Kun Isn’t Anythingin (1988) ja Lovelessin (1991) uudet versiot vihdoin saapuvat, ne on pakattu yksinkertaisiin pahvikansiin. Mukana ei ole minkäänmoista vihkosta, mutta Lovelessista on jostain syystä sujautettu kansiin kaksi eri lähteestä masteroitua versiota. Niiden olennainen ero on mielikuvatasolla.

Arvio

MY BLOODY VALENTINE
Loveless
Sony

Kolmen levyn yhteisarvio:
Isn’t Anything
Loveless
Ep’s 1988-1991

 

Neljä vuotta sitten johtavissa ulkomaisissa musiikkilehdissä julkaistiin arvioita My Bloody Valentinen uudelleen masteroiduista albumeista. Minullekin luvattiin lähettää niistä ennakkokopiot. Koskaan en saanut semmoisia käsiini. Levytkin jäivät vielä tuolloin julkaisematta. Myöhemmin yhtyeen primus motor Kevin Shields on kertonut syyksi sen, että julkaisujen kansitaide ei valmistunut. Uskokoon ken tahtoo.

Kun Isn’t Anythingin (1988) ja Lovelessin (1991) uudet versiot vihdoin saapuvat, ne on pakattu yksinkertaisiin pahvikansiin. Mukana ei ole minkäänmoista vihkosta, mutta Lovelessista on jostain syystä sujautettu kansiin kaksi eri lähteestä masteroitua versiota. Niiden olennainen ero on mielikuvatasolla.

Jo Isn’t Anythingin ilmestyessä My Bloody Valentinen uniikki soundi herätti huomiota. Kaiuttomiksi puristetut rummut hakkasivat rintalastaa ja kitaroiden holtittomuus hurmasi. Mies- ja naislaulajan vuorottelu toi musiikkiin lisää jännitettä. Brittiläinen indiemusiikki etsi tuolloin uutta suuntaa, mutta välittömästi kävi selväksi, että My Bloody Valentinesta ei ole lipunkantajaksi. Se oli siihen hommaan liian outo. Shoegazing-liikkeen kummisedäksi kaikkien aikojen paras irlantilaisyhtye sentään kelpasi.

Seuraajiaan riettaampi ja rajumpi My Bloody Valentine venytti toisella albumillaan ääripäitä entisestään. Hunaja oli entistä makeampaa ja naulat entistä ruosteisempia. To Here Knows When näyttää, minne Cocteau Twinsin olisi pitänyt uskaltaa suunnata 1990-luvulle tultaessa ja uskomattoman Soon-finaalin taustalla sykkii sämplätty hiphop-biitti.

Pitkään tekeillä olleen ja tarinan mukaan Creation Recordsin lähes vararikkoon ajaneen Lovelessin arvo huomattiin välittömästi. Eihän meteli voikaan millään tulla tätä kauniimmaksi. My Bloody Valentinen mestariteos kuulostaa yhä ällistyttävältä. Se on uskaliaista musiikkia, jollaisen tekemisestä tavalliset kuolevaiset eivät uskalla edes haaveilla ja jonka imitoiminen on mahdotonta.
Ep’s 1988-1991 -tupla kokoaa yhteen neljän lyhyemmän levyn materiaalin ja tarjoaa näytteitä muinoin julkaisematta jääneestä materiaalista. Paketin olennaisimmat raidat ovat kuitenkin kiihkeästi pumppaava You Made Me Realise -esiintulo sekä järjelliselle analyysille immuuni Glider-drone.

Kolmatta albumia My Bloody Valentine ei saanut valmiiksi koskaan. Kevin Shields väitti vastikään, että semmoinen ilmestyy myöhemmin tänä vuonna. Tuskin silti kannattaa ruveta pidättämään hengitystä.

Lisää luettavaa