PROTONI: Leimattu

Arvio julkaistu Soundissa 10/2002.
Kirjoittanut: Antti Luukkanen.
Mitä vähemmän Suomessa julkaistaan uusien tulokasbändien debyyttialbumeita, sitä kelvottomammiksi ne ovat järjestelmällisesti menneet. Kellareissa rockia soittavien kollien määrä ei ole varmasti laskenut tai edes heidän esittämänsä musiikin taso. Levy-yhtiöiden prioriteetit sen sijaan ovat.

Arvio

PROTONI
Leimattu
Sony

Mitä vähemmän Suomessa julkaistaan uusien tulokasbändien debyyttialbumeita, sitä kelvottomammiksi ne ovat järjestelmällisesti menneet. Kellareissa rockia soittavien kollien määrä ei ole varmasti laskenut tai edes heidän esittämänsä musiikin taso. Levy-yhtiöiden prioriteetit sen sijaan ovat. Viimeiset vuodet on pyritty hankkimaan teini-ikäisiä punk pop -bändejä, kun Apulanta osoitti, ettei soittotaito ole kaiken a ja o, jos energiaa ja tuskaa piisaa. Tähän buumiin kuuluu myös jyväskyläläistrio Protoni, jonka esikoisalbumi sairastaa kaikkia musiikkibisneksen vääristymistä johtuvia lastentauteja.

Juuson, Tomin ja Timon hengentuotteen teilaaminen on tehty suorastaan luvattoman helpoksi, sillä Juuson laulutyyli on kammottava: laulumelodiat jodlataan aina samalla tavalla epävireisesti ja tuottamatta jätetty voimaton teinipunk on täynnä genren naurettavimpia kliseitä. Tekstit ovat sekoitus nuoruuden itsesääliä ja itsevarmuutta kömpelöimmillään. Kansiin tai ylipäätään mihinkään ei ole panostettu pesetaakaan ja kaikesta paistaa, että tuote on pyritty tekemään mahdollisimman vähällä vaivalla ja rahalla.

Jos se nyt Protonia yhtään lohduttaa, niin suoranainen syy ei ole heissä itsessään. Ei tämäntasoista materiaalia yksinkertaisesti saisi julkaista, kun kaikesta kuulee, että bändi ei ole levylle valmis. Potentiaalia tarttuvissa kappaleissa on havaittavissa ja parhaimmista biiseistä olisi hiomalla voinut koota esittelykelpoisen demon.

Leimattu on karvan verran parempi esikoiskiekko kuin esimerkiksi Apulannan tai Tyrävyön debyytit, mutta riittääkö levy-yhtiön kärsivällisyys julkaista Protonin koko kehityskaari albumien muodossa? Epäilen vahvasti. 

Muut artistin levyarviot

Lisää luettavaa