Kolmas Stoned Statues -albumi toden sanoo. Siis sen toden, että tämä trio on yksi nykyhetken lupaavimmista suomalaisista metallibändeistä, jonka runsas potentiaali voisi kuitenkin vapautua vieläkin enemmän.
Stoned Statuesin ehdoton vahvuus on tiukka triosoundi. Nothing Is Ever Over soi tiiviisti ja hengittävästi. Vaikka riffit ovat kiemuraisia, sovitukset vääntelehtivät, Jenna Kosunen venyy lauluissaan mitä ihmeellisimpiin ääniin ja soundi on raskas, kolmikko antaa ilmavalle bändisoitolle tilaa.
Samainen soundi on bändille myös pieni rajoite. Kolmannen albumin kohdalla mietin jopa, mitä koskettimet tai elektronisuus tekisivät Stoned Statuesille. Jos Nothing Is Ever Overin kappaleet jotain kaipaavat, niin teknisyyden rinnalle vielä syvempää tunnelmaa ja mieleenpainuvampia melodioita.
Niin paljon kuin sydämeni progeilulle ja outoilulle sykkiikin, Stoned Statues voisi vetää joitakin äkkiväärimpiä mutkiaan rohkeasti hieman suoremmiksi. Homma toimii nytkin tasaisen tappavasti ja parhaimmillaan hengästyttävästi, mutta rahtunen viipyilevämpää fiilistelyä tai törkeämpää iskevyyttä ei välttämättä olisi pahitteeksi.
