REDRAMA: Everyday Soundtrack

Arvio julkaistu Soundissa 10/2003.
Kirjoittanut: Asko Kauppinen.
Täsmällisesti tuotettu, riisuttu, peräti ohut Everyday Soundtrack kuulostaa yhtä aikaa turvallisen tutulta ja persoonalliselta - Redramalta, koska mukana on minimalistisia kitara-stabeja ja avaruutta, ja se on tarttuva, virtaviivainen ja huolella valmistettu sekä vähäeleinen.

Arvio

REDRAMA
Everyday Soundtrack
Fume

Täsmällisesti tuotettu, riisuttu, peräti ohut Everyday Soundtrack kuulostaa yhtä aikaa turvallisen tutulta ja persoonalliselta – Redramalta, koska mukana on minimalistisia kitara-stabeja ja avaruutta, ja se on tarttuva, virtaviivainen ja huolella valmistettu sekä vähäeleinen. Se on Kauniaisissa kasvaneen Redraman ensimmäinen pitkäsoitto, 12 kappaletta pitkä ja vuoden puhutuimpia hip hop -julkaisuja.

Everyday Soundtrackistä povataan suurmenestystä, ja onhan hyvää, tyylikästä tuotetta ilo markkinoida ulkomaillakin. Tyylitellyin vaihdoksin sulavasti pujotteleva Redrama on teknisesti ensiluokkainen Rakimin koulukunnan MC, jolla on terävä tekniikka, voimakas arsenaali työkaluja flow'n ja sointujen muodossa. Hän on tarkka ja motivoitunut lavaesiintyjä, jolle on kunnia-asia hallita tiheitä rytmityksiä ja ratsastaa nopeilla tempoilla sekä kirjoittaa hienosyisiä rakenteita – mutta laulunkirjoittajana hän ei ole ensiluokkainen.

Redrama paneutuu melodioihin, koukkuihin, äänenpainoihin ja kaariin mutta tyytyy jättämään aihionsa rakenteelliselle tasolle varsinaisista kappaleista tinkien, ja teksti tahtoo muotoutua turhankin kanssa mittaa mukaillen. Eikä yhtä lailla Jamaican deejay -perinteestä kuin hip hopista ammentava vokalisti ole kypsästä visiosta ja tyylipuhtaudesta huolimatta järin originaali, sillä Everyday Soundtrack kunnioittaa perinteitä, mutta ei orjallisesti.

Parasta Everyday Soundtrackissä on ylitsevuotava itsevarmuus ja uskollisuus omaa visiota kohtaan. Redramalta on lupa odottaa mestariteoksia. Hän on ilman muuta tarpeeksi lahjakas ja hienostunut tuottamaan itseään, mutta ei tarpeeksi pitkällä pärjätäkseen ilman hyvää kappaletta – klassisesti kirjoitettua kappaletta – joka ei kysy vaikuttavaa kadenssia tai laske tahteja viimeisen iskun päälle. 

Lisää luettavaa