RIHANNA: Rated R

Arvio julkaistu Soundissa 12/2009.
Kirjoittanut: Arttu Tolonen.

Kuten Marvin Gayen Here, My Dear, myös Rated R kertoo meille tosielämän pieleen menneestä suhteesta.

Arvio

RIHANNA
Rated R
Def Jam

Kuten Marvin Gayen Here, My Dear, myös Rated R kertoo meille tosielämän pieleen menneestä suhteesta.

Alku on varovaisen lupaava. Kraftwerk-sitaatilla alkava Wait Your Turn on aika toimiva ja kertsin sointukierto todella hieno. Rihannan kummallinen semi-jamaikalainen korostus ja rytmitys osuvat maaliin. Myös c-osan pseudometallikitaralurittelut ovat hauskoja.

Slashin soittelussa Rockstar 101:ssa on hetkensä, mutta laulumelodia ja lyriikat ovat aika heppoiset. Toisaalla kitarat ovat turhaa melusaastetta: Fire Bomb on tylsästi kompressoiduilla jynkkyskitoilla varustettua ostarirokkia. The Last Songin soolot ovat jo lähes rikollista.

Te Amo -biisi saa minkä Iglesiaksen tahansa kuulostamaan hyvältä. Rude Boy on geneerisin mahdollinen fuck me -biisi. Ehkä taustatarinan valossa tähänkin voisi lukea jotain ironiaa tai Kanye-tyylistä autotune-vieraannuttamista, mutta ei vaan tunnu luontevalta. Cold Case Love piristää heikkoa loppupuolta ja varsinkin Phil Collins -rummut hymyilyttävät.

Tyypillisen r’n’b-levyn tyyliin tässäkin käydään pahaa aallokkoa toimivan tavaran ja aivan raivostuttavan sonnan välillä. Arvosana olisi ollut parempi, jos yleis­äänikuva ei olisi niin väsyttävä ja optimoitu julkisessa liikennevälineessä soitettavan kännykän kaiutinta varten. 

Muut artistin levyarviot

Lisää luettavaa