THE SADIES: New Seasons

Arvio julkaistu Soundissa 11/2007.
Kirjoittanut: Asko Alanen.

Dallas ja Travis Goodin veljellisen soinnikas stemmalaulanta ja kitarointi hallitsevat torontolaisyhtyeen tyylikästä työstöä. Sukujuuria syventävät Kanadan kantriveteraaneihin kuuluvien setien, isän ja äidin vierailut muutamilla lauluilla.

Arvio

THE SADIES
New Seasons
Yep Roc

Dallas ja Travis Goodin veljellisen soinnikas stemmalaulanta ja kitarointi hallitsevat torontolaisyhtyeen tyylikästä työstöä. Sukujuuria syventävät Kanadan kantriveteraaneihin kuuluvien setien, isän ja äidin vierailut muutamilla lauluilla. The Sadies -soundiin istuvat saumattomasti myös Gary ”Jayhawk” Lourisin taustalaulut ja tuotantotuki.

New Seasons ei taivu tavanomaiseksi alt country -sessioksi, sillä kappaleisiin ovat tyynen rauhallisesti imeytetyt myös vienot progressiivisemmat vaikutteet, oudommin kaikuvat soitinnukset sekä surf-rautalangan kaiut. Näillä aalloilla The Sadies teki äskettäin myös mainion soundtrackin dokumenttiin hotrod-taiteilija Big Daddy Rothista.

Erittäin tuoreesti ja vireästi luodut soundit koukkaavat välillä Byrds-tyylisessä helinässä, Kris Kristoffersonin kulkurisaarnaajan paatoksessa tai herkullisen letkeän bluegrass-pikkailun hurmassa. Brian Goodin 12-kielinen tekee muutenkin upeasta Anna Leigh -kappaleesta albumin auvoisimman elämyksen yhdessä estottoman lempeästi värähtelevän My Heart Of Wood -laulun kanssa. Lollipopsin I Will Stay -hitin sydämellisen hennosta soundista muistuttava instrumentaali Wolf Tones luontuisi sellaisenaan harraskaikuiseksi elokuvatunnariksi.

Muut artistin levyarviot

Lisää luettavaa