Vaikka suosio on kerta toisensa jälkeen kiertänyt Sloanin, on kanadalaisbändi tehnyt äärimmäisen arvokasta työtä marginaalissa parinkymmenen vuoden ajan. Vuonna 2003 kaikki munat laitettiin kuitenkin samaan koriin ja markkinoille suollettiin kaikkein virtaviivaisin Sloan-paketti nimeltään Action Pact. Kun tulos oli lähellä plus-miinus-nollaa, teki yhtye päätöksen julkaista ainoastaan sellaista musiikkia, jonka takana se pystyy sataprosenttisesti tilanteessa kuin tilanteessa seisomaan.
Edellinen Sloan-levy Parallel Play (2008) oli ennen muuta upea näyte neljän lauluntekijän saumattomasta yhteistyöstä. Nyt balanssi on hieman järkkynyt, sillä rumpali Andrew Scott on perhekiireiden vuoksi antanut vastuuta enemmän tovereilleen. Ehdin toivoa, että tämä olisi antanut pelitilaa komppikitaristi Jay Fergusonille, jonka kappaleet loivat timanttisen ytimen Parallel Playlle. Toiveeni toteutui vain osittain, sillä voimakaksikko Chris Murphy ja Patrick Pentland on vienyt Sloanin yhä vahvemmin junnaavan boogien maailmaan.
Bändin ”Small Faces kohtaa Sladen”-tyyppisessä junttauksessa ei sinällään ole mitään vialla. Kun kuitenkin tiedossa on, että nelikolla olisi rahkeita melodisen voimapopin mestariteokseen tekemiseen, tuntuu The Double Cross pieneltä pettymykseltä.