SMOG: Dongs Of Sevotion

Kappas vaan! Tällä kertaa Bill Callahanin kotikutoisiin kappaleisiin on lisätty rytmi. Ällistystä ei kuitenkaan kestä pitkään, sillä konerytmit eivät tahdita musiikkia kuin levyn aloittavan Justice Aversionin ajan.
Seuraavaksi on vuorossa Callahanin ties kuinka monennen albumin helmi, Dress Sexy At My Funeral, jossa Bill pyytää armastaan avaamaan paitansa napit alas asti ja paljastamaan hautajaisväelle kaikki ne paikat, joissa he ovat rakastelleet. Kappale on aivan yhtä upea rakkaudentunnustus kuin viime vuonna ilmestyneen Knock Knock -albumin väkisin itkemään laittava Let's Move To The Country -anelu. Kahden kappaleen jälkeen ote heltiää vähitellen. Tälläkin kerralla käy niin, että Callahanin oudot folk- ja kantri-kehitelmät ja kuiva huumori eivät jaksa pitää valppaana levyn loppuun saakka. Will Oldhamin hengenheimolaisen kannattaisi malttaa mielensä ja levyttää kaikessa rauhassa se mestariteos, joka on helppo löytää tämänkin levyn sävelten seasta.
Dongs Of Sevotion -levyn kannessa pieni mies istuu suuren synagogan saarnakorokkeella ja kieltämättä Bill Callahanin musiikissa onkin jotain pastoraalista. Toivottavasti jo ensi kerralla hän saa luotua tuon tunnelman ympärille jotain todella vaikuttavaa.