SUE FOLEY: Change

Arvio julkaistu Soundissa 11/2004.
Kirjoittanut: Jussi Niemi.
Harvoin törmää valkoiseen nuoreen naiseen, jolta irtoaa akustinen countryblues uskottavasti. Tosin ottawalainen Sue Foley on tehnyt jo kahdeksan albumia ennen tätä ja voittanut monia palkintoja taidoillaan.

Arvio

SUE FOLEY
Change
RUF Records

Harvoin törmää valkoiseen nuoreen naiseen, jolta irtoaa akustinen countryblues uskottavasti. Tosin ottawalainen Sue Foley on tehnyt jo kahdeksan albumia ennen tätä ja voittanut monia palkintoja taidoillaan.

Change on poikkeava levy tekijälleenkin. Koko hoito on äänitetty livenä yhtenä iltana samassa klubissa. Sooloesitysten lisäksi mukana on joskus akustinen rytmisektio ja piano. Polttopisteessä on kuitenkin Foleyn sähäkkä kitarointi ja Marjo Leinosesta muistuttava seksikkäästi naukuva laulu. Rento ote johtunee osittain siitä, ettei sessiosta aluksi pitänyt levyä tehdäkään.

Foley heittää vanhojen bluesien (Memphis Minnien Bad Luck Woman ja Me & My Chauffeur, Jimmy Reedin You Don't Have To Go, Bessie Smithin Sugar In My Bowl, traditionaalinen -Careless -Love) sekaan omia samanhenkisiä viisuja, kuten leppoisaan Piedmont-tyyliin pikkailtu filosofinen nimiraita, pohjois-karolinalaisen bluesmummu Etta Bakerin innoittama Going Down The Road Again tai vauhdikasta boogieta tarjoileva Shake That Thing. Yllättävin veto on George Harrisonin Here Comes The Sun. 

Lisää luettavaa