SWEETHEART: Stitches Removal Day

Arvio julkaistu Soundissa 01-02/1999.
Kirjoittanut: Pertti Ojala.
Sweetheart pitää kiinni kiperän rytmikkäästä linjastaan. Bändi on tullut levy levyltä helpommin lähestyttäväksi, mutta radikaali "normalisoituminen" ei edelleenkään ole Sweetheartia varten. Sweetheartin rock on säilyttänyt välittömästi tunnistettavan, kulmikkaiden pyörien päällä rullaavan svenginsä.

Arvio

SWEETHEART
Stitches Removal Day
Bad Vugum

Sweetheart pitää kiinni kiperän rytmikkäästä linjastaan. Bändi on tullut levy levyltä helpommin lähestyttäväksi, mutta radikaali ”normalisoituminen” ei edelleenkään ole Sweetheartia varten. Sweetheartin rock on säilyttänyt välittömästi tunnistettavan, kulmikkaiden pyörien päällä rullaavan svenginsä.
Stitches Removal Dayllä Sweetheart sanoo asiansa entistä selkeämmin. Intensiivisyys ei ole vesittynyt, mutta maanisuuden väheneminen on tehnyt bändin ilmaisulle pelkkää hyvää. Sweetheartin tikkien poistopäivänä ei kaivata muuta puudutusainetta kuin lujin ottein päälle käyvät biisit.
Don’t Blink on raastavasti riffaava instrumentaali. Tempoltaan nopeampi lauluton raita Hamina kunnioittaa geometrisyydellään yhtyeen alkuperäistä kotikaupunkia. Yhä enemmän Smackin edesmenneeltä Claudelta kuulostava Janne Westerlund toteaa varmuuden vuoksi biisin alussa, että ”I was born in Hamina”. A Little Clickillä Sweetheart tyylittelee lähelle 22-Pistepirkkoa ja Hat Full Of Nails on huudosta päätelleen työnnetty liian syvälle Westerlundin päähän.
Albumin komeimpia raitoja on Don’t Push Me Ashley, jossa Sweetheart etsii uusia uria alun mustien orjien chain gang -laululla, kunnes syvältä kouraiseva riffi ja bassovetoinen jyrinä iskevät päälle.

Lisää luettavaa