THE PRODIGY: The Day Is My Enemy

Arvio julkaistu Soundissa 4/2015.
Kirjoittanut: Nuutti Heiskala.

Arvio

THE PRODIGY
The Day Is My Enemy
Take Me To The Hospital

Skrillexin ja Crystal Castlesin menestyksen myötä The Prodigyn energinen ja aggressiivinen konemusiikki kuulostaa vuonna 2015 jälleen ajankohtaiselta. Dubstepia tai muita trendejä bändi ei kuitenkaan ole lähtenyt jahtaamaan, vaan se kuulostaa välillä melkein liikaakin itseltään. Esimerkiksi Destroyn biitti on lainattu bändin omasta, 18 vuoden takaisesta Smack My Bitch Up -hitistä.

The Day Is My Enemy vaikuttaa silti 90-luvun Mobya muistuttavaa Rhythm Bombia lukuun ottamatta modernilta ja tuoreelta. The Prodigyn oma soundi on niin tunnistettava ja ajaton, ettei sen ole juuri tarvinnut muuttua teknologian mukana. Sävellyksellisesti bändi on kuitenkin entistä monitahoisempi.

Levyn alkuun sijoitetut taisteluhenkinen Ibiza, tarttuva Nasty ja Trickyn levyiltä tutun upeaäänisen Martina Topley-Birdin laulama The Day Is My Enemy ovat erinomaisia ja heti iskeviä biisejä. Useamman kuuntelukerran vaativat, sävellyksellisesti ja sovituksellisesti haastavammat kappaleet on järkevästi sijoitettu levyn loppupuolelle.

Crystal Castlesin tyyliin 8-bit-soundeja hyödyntävä Invisible Sun ja instrumentaalibiisi Beyond The Deathray avaavat ikkunan The Prodigyn melodisempaan puoleen.

Lisää luettavaa