TONY LEVIN: Pieces Of The Sun

Arvio julkaistu Soundissa 06-07/2002.
Kirjoittanut: Petri Silas.
Bassoparoni Tony Levin (56) innostui World Diary -debyytistään siinä määrin, että sessiobasistin titteli on tänään alentuvaa aliarviointia.

Arvio

TONY LEVIN
Pieces Of The Sun
Narada

Bassoparoni Tony Levin (56) innostui World Diary -debyytistään siinä määrin, että sessiobasistin titteli on tänään alentuvaa aliarviointia. Rumpunero Bill Brufordin kanssa kootun bändin sekä neoprogemerkki Magna Cartalle toteutettujen studiohankkeiden ohessa Levin on julkaissut seitsemän vuoden aikana neljä kiekkoa omissa nimissään. Tuore Pieces of the Sun on samaa puuta Waters of Edenin (2000) kanssa, eikä siten yhtä riskialtis kuin World Diary tai From the Caves of the Iron Mountain (1997).

Aivan kuin aiemmin, Levin hyödyntää kernaasti naapureitaan, joiden joukosta löytyy rumpali Jerry Marottan kaltaisia tekijöitä. Tällä erää Marotta on ainoa "Woodstockin mafian" edustaja, sillä loogisesti basisti hakee levyilleen toisistaan eroavia ilmeitä. Nyt jo kosketinsoittaja Larry Fastin läsnäolo vie siihen maisemaan, jossa Levin kannuksiaan keräsi 80-luvulla. Selvempi vihje on samoilta ajoilta tuleva aiemmin levyttämätön angstinen Dog One, jonka Levin, Marotta ja Fast ovat saaneet työstettäväkseen Peter Gabrielin nuottivihosta. Kaikkiaan Pieces of the Sun on silti vähän liian hampaaton Levin -albumiksi. 

Lisää luettavaa