URSULA RUCKER: Ma´at Mama

Arvio julkaistu Soundissa 01/2006.
Kirjoittanut: Petri Silas.
Esineellistämisen miesvaltainen musabisnes tietenkin osaa kaikkialla. Mutta silti on Suomen edelleen vahvasti kaukaasialaisesta ja jo aikoja sitten emansipoituneesta näkökulmasta hankala hahmottaa, millaisessa kaksinkertaisessa altavastaajan asemassa Ursula Ruckerin kaltaiset mustat naispuoliset musiikintekijät ovat kotimaassaan Yhdysvalloissa.

Arvio

URSULA RUCKER
Ma´at Mama
K7

Esineellistämisen miesvaltainen musabisnes tietenkin osaa kaikkialla. Mutta silti on Suomen edelleen vahvasti kaukaasialaisesta ja jo aikoja sitten emansipoituneesta näkökulmasta hankala hahmottaa, millaisessa kaksinkertaisessa altavastaajan asemassa Ursula Ruckerin kaltaiset mustat naispuoliset musiikintekijät ovat kotimaassaan Yhdysvalloissa.

Kolmanteen kokopitkäänsä päässyt Rucker on Philadelphian kasvatteja. Zora Neale Hurstonin, Jayne Cortezin ja vastaavien naaraspantterien pohjustama polku alkoi kiinnostaa kymmenisen vuotta sitten. Heihin Ruckerin yhdistää tietenkin sanoma, joka sisältää naisasiaa sekä yleistä ekumeniaa ja humanismia. Jo biisin nimet Poon Tang Clan ja Black Erotica antavat vinkkiä siitä, missä mennään.

Siinä, missä Rucker mainituista pioneereista ja tulenkantajista eroaa, on musiikki. Jo edellislevyltä (Silver Or Lead, 2003) tuttu tyylikäs äänimatto seisoisi omillaankin. Tätä edistysaskelta ei voi liikaa ylistää. Sillä eipä ainakaan Cortezin Firespittersin levyjä juurikaan musiikin tähden kannata kuunnella.