VALVOMO: Toivo

VALVOMO
Toivo
Universal

Mitä tapahtuu silloin, kun ideologia väännetään rautalangasta ja tuodaan tarjottimella nenän eteen? Touhusta voi mennä löytämisen ja oivaltamisen riemu. Hienoahan se toki on, jos juhannusjuhlilla bailataan Valvomon pasifistisen sanoman tahdissa, toivottavasti viesti vain menee perille.

Lyyrinen säveltaide on assosioinnin ja tunnelmien leikkiä. Valvomon makeilevasta jees-meiningistä tulee fiilis, että herutus menee sanoman edelle ja että hedonismi syö yhteisen hyvän. Yleisellä tasolla liikkuvia ja alleviivaavia lyriikoita kuunnellessa tulee myös ajatelleeksi, että vihjailukin voisi riittää.

Yhtyeen itse tuottamallaan kakkos­albumilla ska-rytmiikkaan nojaava tanssipunk soi riehakkaana, mutta modernista soundistaan huolimatta kummallisen kuivakkana. Useassa kappaleessa vaivihkaa käytetty viheliäinen vocoder-efekti saa Sedän muutoin pontevan laulun kuulostamaan siltä kuin hänellä olisi äänenmurros meneillään. Kappaleisiin on ujutettu monenlaisia itseensä viittaavia, näppäriä koukkuja, jotka hymyilyttävät ensi kuulemalta, mutta tuntuvat useaan kertaan kuunneltuna kertakäyttöisiltä.

Ei ne kuule -biisi tarttuu päähän kuin takiainen. Kertsien ehdoilla mennään myös muissa kappaleissa.